Koulu kannattelee kylää, perheet lisäävät kunnan elinvoimaa

Sunnuntai 11.11.2018 klo 10:26

Olin kuuntelemassa Vehmersalmella kyläläisten näkökulmia Kuopion koillisen maaseutualueen kouluverkkoselvityksestä. Kyläläiset puolustivat kyläkouluansa aktiivisesti ja monipuolisesti perustellen. Myös Juankoskella, Muuruvedellä ja Riistavedellä ollaan huolissaan kyläkoulujen yhdistämissuunnitelmista. On toki tärkeä muistaa, että mitään päätöksiä ei ole vielä tehty. Huoli on kuitenkin suuri.

Kasvattajana ja opettajana tahdon nostaa esille lasten ja nuorten hyvinvoinnin. Mahdollisten koulujen lakkauttamisten myötä lasten koulumatkat pidentyisivät. Pitkät koulumatkat voivat lisätä lasten ja nuorten koulu-uupumusta.

Koulukiusaaminen on valitettavan yleistä eri kouluasteilla. Kiusaamiseen täytyy pystyä puuttumaan paremmin yhteiskunnassamme. Pienessä kyläkoulussa esiintyy vähemmän kiusaamista ja häiriökäyttäytymistä. Tästä on myös tutkimusnäyttöä.

Olen seurannut vuosien varrella päättäjänä ja ammattini puolesta erilaisia kouluverkkoselvityksiä. Tarkastelun kohteena ovat usein koulujen oppilasmäärät. Mutta olen nähnyt myös sen, että kyläkoulu on säästetty, vaikka oppilasmäärä ei ole kovin suuri. Tällöin päätöksentekoon ovat vaikuttaneet muut tekijät.

Perusteluina on usein se, saadaanko kyläkoululle päteviä opettajia ja onko lapsilla riittävästi valinnanvaraa opiskeltavissa aineissa. Koulutuksen tasa-arvoisuus on toki tärkeää, mutta moni vanhempi on tuonut esille, että tärkeämpää on se, että koulu säilyy lähellä ja että koulumatkat eivät ole kohtuuttoman pitkiä.

Kuopioon on suunnitteilla valtavia hankkeita. Kehittämisen huumassa on tärkeää pitää huolta myös liitoskuntien palveluista. Koillisen alueen kylien asukkaat eivät toivo suuria urheiluhalleja eikä muuta suurellista, vaan että heidän lapsensa saavat käydä lähikoulua. Se on mielestäni varsin kohtuullinen toive.

Kyläkoulu houkuttelee kylälle lapsiperheitä, ja lapsiperheet lisäävät maaseutukuntien elinvoimaa ja vireyttä. Suomalaisilla tulee olla mahdollisuus valita, asuako maalla vai kaupungissa.

Marjaana Mikkonen

Kaupunginvaltuutettu (vas.)

Kuopio

Lukijan Sanomat

Kommentoi kirjoitusta.

TERVEYSKESKUSMAKSUT POIS

Lauantai 20.10.2018 klo 15:12

Kuopiota kehitetään varsin innovatiivisesti ja rohkeasti. Lähivuosina tehdään suuria investointeja suurella rahalla.

Mielestäni kuitenkin kaiken kehittämisen ja investoimisen keskellä on muistettava ja huolehdittava kuntamme pienituloisista ja vähävaraisista ihmisistä ja tehdä myös konkreettisia tekoja heidän hyväksi. 

Jätin 20.11.2017 valtuustoaloitteen terveyskeskusmaksujen poistamiseksi Kuopiossa. Aloite lähti eteenpäin ja asiasta äänestettiin valtuustossa 26.3.2018. Vasemmistoliitto oli yksimielisesti aloitteen takana. Aloitetta puolsi osa demarivaltuutetuista ja yksi vihreiden valtuustoryhmästä. Muut eivät nähneet asiaa tärkeänä eikä toteuttamisen arvoisena asiana. Suurin osa Kuopion valtuustosta ei siis kannata sitä, että Kuopiossa voi käydä ilmaiseksi terveyskeskuslääkärin ja hoitajan vastaanotolla. Minun mielestäni Kuopion tulisi poistaa terveyskeskusmaksu ja tehdä konkreettinen teko vähäosaisten kuntalaisten hyväksi.

Terveyskeskusmaksut ja muut asiakasmaksut sekä lääkekustannusten omavastuut ovat kaikista raskaimpia pienituloisille kansalaisille. Ne muodostavat usein vähävaraisille ihmisille todellisen esteen terveyspalveluiden piiriin hakeutumiselle. Terveyskeskusmaksujen poistaminen olisi yksi konkreettinen keino kaventaa terveyseroja.  On tärkeää, että hoitoon hakeudutaan ajoissa, eikä hoitoon hakeutuminen ole kiinni tulotasosta.

On huomionarvoista, että Helsingissä on luovuttu terveyskeskusmaksusta. Siellä voi käydä terveyskeskuslääkärin vastaanotolla maksutta. Kyllä Kuopiossakin se voitaisiin tehdä. Jos vain tahtoa löytyy.  

 

Marjaana Mikkonen

kaupunginvaltuutettu (vas.), Kuopio

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveyskeskusmaksut, terveydenhoito, sosiaali ja terveys

LASTENTARHANOPETTAJIEN JA LASTENHOITAJIEN TYÖLLE ARVOSTUSTA

Lauantai 20.10.2018 klo 15:10

Päiväkotien työntekijät tekevät arvokasta työtä. Mutta palkka on pieni suhteessa työn vaativuuteen ja tärkeyteen.  Korkeasti koulutettujen lastentarhanopettajien palkka on tullut vihdoin kunnolla keskusteluun. Palkkakartellit ja erilaiset palkkasopimukset ovat puhututtaneet.  On hyvä, että varhaiskasvatustyön tärkeydestä on saatu keskustelua aikaan. Lastentarhanopettajien ja lastenhoitajien työn arvostusta on saatava nousemaan, sillä työ on erittäin vastuullista ja merkityksellistä.

Esitin Kuopion kaupunginvaltuustossa 18.12.2017 talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman 2018 –  2021 käsittelyn yhteydessä menolisäystä lastentarhanopettajien palkkojen tarkistusta sekä varhaiskasvatushenkilöstön influenssarokotuksia varten. Tavoitteena oli, että saataisiin lastentarhanopettajien palkkoja nostettua alarajalta ja että jatkossa varhaiskasvatushenkilöstö saisi ottaa vapaaehtoisen influenssarokotuksen ilmaiseksi. Asiasta äänestettiin ja vasemmistoliiton lisäksi vain yksi valtuutettu oli esityksen takana. Tämä kertoo valtuuston tahtotilasta ja valtuutettujen arvostuksesta varhaiskasvatustyötä kohtaan.

Kasvatustyössä tehdyt asiat näkyvät varmasti tulevaisuudessa, se työ kantaa hedelmää. Pienten lasten ryhmissä on oltava riittävästi aikuisia ja aikuisilla oltava aikaa antaa syliä ja läheisyyttä lapsille. Isot ryhmät ja kiire eivät ole hyväksi. Sijaisista on usein pula eikä sairaslomiin löydy aina sijaisia. Olen tehnyt tätä työtä, joten tunnen asian oikein hyvin.

Useimmilla päiväkotien lastenhoitajilla on terveydenhuoltoalan koulutus. He ovat lastenhoidon, kasvun ja kehityksen asiantuntijoita. Varhaiskasvatuksessa tehdään tärkeää tulevaisuuteen satsaavaa työtä. Tämän päivän lapset ovat tulevaisuuden yhteiskunnan pyörittäjiä. Tätä työtä tulee arvostaa huomattavasti enemmän. Palkkaus on yksi arvostuksen mittari. Myös lastenhoitajien työ on alipalkattua.

Sosiaali -ja terveyspolitiikan professori Juho Saaren johtama työryhmä on etsinyt keinoja eriarvoistumisen pysäyttämiseksi maassamme. Ryhmän lausuntojen mukaan oppimaan oppimisen edellytyksiä luomalla voidaan vahvasti vaikuttaa eriarvoistumiskehitykseen.  Työryhmä esittää mm., että vuoteen 2022 mennessä maassamme siirrytään viisivuotiaiden maksuttomaan varhaiskasvatukseen.  Työryhmä tuo esille mm. myös sen, että lapsiperheiden erilaiset tilanteet tulisi huomioida entistä paremmin lapsiperheiden etuus -ja palvelujärjestelmässämme. 

Työryhmän esittämät asiat ovat erittäin hyvänä pohjana tulevan hallituskauden päättäjille. Ensi vuoden eduskuntavaaleissa valitut edustajat voivat olla tekemässä konkreettisia tekoja eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi ja varhaiskasvatuksen laadun ja varhaiskasvatustyön arvostuksen parantamiseksi maassamme.  

 

Marjaana Mikkonen

kaupunginvaltuutettu, Kuopio, (vas)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: varhaiskasvatus, lapset, päivähoito

EI KOROTUKSIA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOIHIN

Perjantai 9.12.2016

Kuopiossa pohditaan, kritisoidaan ja puolustellaan luottamushenkilöiden ja valtuustoryhmien tukien korottamisesta.  Luottamushenkilöiden palkkioiden

korotukset ovat tuon tuosta pohdittavana kaikissa valtuustoissa.

Luottamushenkilöt tekevät työtä yhteisten asioiden eteen. He tekevät näitä

asioita monesti oman leipätyönsä ohessa. Päättäjillä on usein lapsia ja perhettä ja

aika on tiukoilla. No miksi kiireiset, työssäkäyvät ja perheelliset ihmiset sitten

lähtevät vielä yhteisten asioiden hoitajiksi? Mikä ajaa heitä tähän työhön? 

Onko se aatteen palo, oman egon esille tuontihalu vai lisätienestin toivo?

Jokaisella on varmasti se

oma motiivi, päättäjät ovat varsin heterogeenistä porukkaa. Toivon kyllä, että

suurimmalla osalla päättäjistä olisi motivaationa se aatteen palo. Yhtä kaikki,

yhteisten asioiden hoitajia tarvitaan.

Luottamustehtäviä tehdään usein tiukan aikataulutuksen mukaan. Perhe-elämä,

työelämä ja luottamustehtävien hoitaminen tarvitsevat tarkkaa aikataulutusta ja organisointia. Entä tarvitseeko heille ylipäätään maksaa mitään? Tästäkin ollaan

montaa mieltä. Joku on sitä mieltä, että ei tarvitse. Mitäs ovat lähteneet hommaan

mukaan. Se on täysin vapaaehtoista. Joku toinen varmasti ajattelee, että kyllä heille

korvaus pitää maksaa. Täytyyhän sitä menetetystä vapaa-ajasta ja tehdystä työstä

korvaus saada.  

Entä sitten ne korotukset?

Olen ollut Siilinjärven kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen. Tuolloinkin keskusteltiin luottamushenkilöiden palkkioiden korottamisista. Olin tuolloin

ehdottomasti sitä mieltä, että ei koroteta. Ei ole oikeudenmukaista korottaa luottamushenkilöiden palkkioita samaan aikaan kun leikataan vähäosaisilta.

Tuolloin ei korotuksia tehty.

Muutin Siilinjärveltä takaisin synnyin kaupunkiini Kuopioon pari vuotta sitten. 

Olen seurannut tarkkaan Kuopion valtuuston tekemisiä.  Moni asia kyllä

mietityttää.

Minulla on huoli siitä, mihin suuntaan Kuopiota oikein viedään. Toivon totisesti,

että päätöksentekoon saadaan jatkossa lisää inhimillisyyttä.  

Luottamushenkilöiden palkkioiden nostamisesta olen edelleen samaa mieltä kuin

ollessani Siilinjärvellä kunnanhallituksessa. En kannata niitä enkä ylimääräisiä

tukiaisia valtuustoryhmille. Korottamisille ei ole minkäänlaisia perusteita aikana,

jolloin keskustellaan sairaisiin, vanhuksiin ja vammaisiin kohdennettavista säästötoimenpiteistä.

Marjaana Mikkonen

Kommentoi kirjoitusta.

ELÄMÄ ON TAISTELUN ARVOINEN

Torstai 8.12.2016

ELÄMÄ ON TAISTELUN ARVOINEN

 

Saara Aalto on pärjännyt upeasti Britannian X Factor - kilpailussa. Hän on osoittanut, kuinka taistelemalla ja kovalla työllä voi saavuttaa unelmia. Hän sanoi itsekin eräässä lähetyksessä, että hän on saavuttanut menestyksensä taistelemalla. Hän kuvasi itseään taistelijaksi.

Jäin pohtimaan tuota taisteluasiaa. Pohdin asiaa ihmiselämän ja yhteiskunnan näkökulmasta.

Jokaisella ihmisellä on oma polku kuljettavana ja omat taistelut taisteltavana.  On ylämäkeä ja alamäkeä ja välillä tai ainakin joskus voi olla hyvinkin tasaista ja tyyntä.

Poliittinen työ on tietyllä tapaa myös taistelua.  Politiikka on arvomaailmojen ja näkemyserojen kohtaamisia. Kuntapäättäjän tai kansanedustajan tulee taistella omien arvojen puolesta. Tärkeää on myös tehdä yhteistyötä muiden päättäjien kanssa. Päättäjien tulisi myös puhaltaa yhteen hiileen ja tehdä yhteistyötä kuntalaisten ja kansalaisten hyväksi. Hyvän ja avoimen dialogin kautta voidaan saada aikaan oikeudenmukaisia päätöksiä.

Kuopion kaupungissa on keskusteltu säästötoimenpiteistä, jotka kohdentuisivat sairaisiin, vammaisiin ja vanhuksiin. Mielestäni tällaiset suunnitelmat kertovat päättäjien arvomaailmasta. Toivottavasti tuollaisia leikkauksia ei saateta voimaan. Lisäksi on pohdittu luottamushenkilöiden palkkioiden korottamista. Lehdistä on saatu lukea erilaisia mielipiteitä tästä asiasta, näkökulmat ovat taistelleet. Itse en kannata noita palkkioiden korotuksia.

Yhteiskunnassamme käydään jatkuvasti erilaisia ja eritasoisia taisteluja. Saara Aalto on yksi loistava esimerkki siitä, että kannattaa uskoa itseensä ja itselle tärkeisiin asioihin. Kun tekee päämäärätietoisesti työtä tavoitteiden eteen, voi unelmista tulla totta.  Kaikilla ihmisillä on asioita, joiden puolesta taistella. Jokaisella on oma polku, omat unelmat, haasteet ja vaikeudet. Toivon, että Saaran esimerkki voisi antaa toivoa uskonsa menettäneille. Kuten eräässä laulussakin sanotaan:

Elämä on taistelun arvoinen.

 

Marjaana Mikkonen, sosionomi, varakansanedustaja, Kuopio

Kommentoi kirjoitusta.

Parempaa sisäilmaa ? vaikka lakkoillen

Torstai 8.12.2016

Päiväkodin pieni poika  ihmeissänsä oli. Miksi päiväkodissa aina huono olo tuli? Yskä vaivasi, henkeä ahdisti, kuumeen nosti niin.  Mutta selvyyttä ei silti tullut, vaikka tutkittiin.

Tarinan 4 – vuotias poika kärsi päiväkodin sisäilmaongelmista. Hänellä oli jatkuvasti nuhaa, kuumetta ja erilaisia infektiotauteja. Häntä tutkittiin, mutta syytä oireiluun ei löydetty. Monet muutkin oireilivat päiväkodissa. Lapset ja aikuiset. Henkilökuntaa sairastui astmaan.

Lopulta asia saatiin sen verran tapetille, että  päiväkodin sisäilmaa alettiin tutkia. Asiaa tutkittiin, mutta mitään ei tapahtunut. Todettiin vain, että ei syytä huoleen. Vasta vuosien jälkeen tuli tuomio. Päiväkodissa oli vakava kosteusongelma.  Harmillista, että asiaa ei tutkittu heti huolellisemmin, vaikka henkilökunta ja vanhemmat toivat asiaa jatkuvasti esille.

Samanlaisia tapauksia on maassamme paljon. Julkisten rakennusten kunto huolestuttaa kaikkialla. Ihmisiä työskentelee sisäilmaongelmaisissa ja homeongelmaisissa rakennuksissa. Maamme lapset, koululaiset ja julkisen sektorin työntekijät ovat alttiina vakaville terveysongelmille.  Opettajien ammattijärjestö OAJ:n työolobarometrin mukaan jopa yli kolmasosa kyselyyn osallistuneista työskentelee sisäilmaongelmaisella työpaikalla. Ja noilla työpaikoilla on myös paljon lapsia joiden terveys on vaarassa.

Joissakin kunnissa näihin asioihin suhtaudutaan vakavammin ja toisissa ei niin vakavasti. Mutta eihän se näin saisi olla. Maamme lapset ja työntekijäthän ovat samanarvoisia. Mutta onko näin?

Riistavedellä Melalahden koululla on suunnitteilla ulosmarssi ja lakko koulun sisäilmaongelman vuoksi. Tällä teolla haluttaisiin vauhdittaa Melalahden koulun kuntoon laittamista. Vanhempainyhdistys haluaa, syystäkin, että Riistavedelle rakennetaan uusi yhtenäiskoulu.

Sisäilmaongelmista on puhuttava.  Kissa on syytä nostaa pöydälle. Kosteusvaurioista ja homeongelmista tulee vielä pitkä lasku yhteiskunnalle. Puhumattakaan siitä, mitä tuskaa ja vaivaa ne aiheuttavat yksilötasolla.

Onko todella näin, että tarvitaan lakkoja ja mielenilmauksia jotta saadaan sisäilmaongelmat uskottaviksi? Kyllä asioihin pitäisi reagoida muutenkin. Olisiko tarinani  4-vuotiaan pojan päiväkodissa säästytty joiltakin astmadiagnooseilta, jos olisi lähdetty marssille? Nähdäänkö  tulevaisuudessa enemmänkin lakkoja ja marsseja tämän tärkeän asian puolesta?

Iso osa julkisista rakennuksista kärsii jonkunlaisista sisäilmaongelmista. Kaupungeilla ja kunnilla on pohdittavana, mikä korjataan ensin, mikä seuraavaksi. Tai korjataanko ollenkaan.

Sisäilmaongelmat on otettava vakavasti. On tärkeää huomioida nämä asiat jo uudisrakentamisessa. Tiedän monia tapauksia, joissa uusi rakennus on kosteusongelmainen vain muutaman vuoden päästä valmistumisesta. Kiireaikataululla rakentaminen voi kostautua. Ja se maksaa. On kaikin puolin kannattavampaa ja taloudellisempaa  jo rakennusvaiheessa tehdä kaikki voitava sisäilma -ja homeongelmien estämiseksi.

Tarinani poika sai lopulta apua oireisiin. Äiti jäi pois töistä ja poika otettiin pois päiväkodista. Tervehtyminen alkoi.

Osa työntekijöistä joutui pitkille sairaslomille. Joltain meni työkyky.

Entä miten kävi päiväkodin muille lapsille?

Kommentoi kirjoitusta.

LASTENSUOJELUSTA

Keskiviikko 16.11.2016 klo 20:52

Maassamme on surullisen paljon perheväkivaltaa kokevia lapsia. Pahoinpitely yksityisellä paikalla eli myös kotona on syytteen alainen rikos. Suomi on maailman kärkimaita lasten kokeman väkivallan suhteen.  Lapsena koetut väkivaltakokemukset ovat vaarana lapsen normaalille kasvulle ja kehitykselle. Se voi altistaa psykosomaattisille ja psyykkisille sairauksille ja voi aiheuttaa univaikeuksia, masennusta, oppimisvaikeuksia ja paniikkikohtauksia. Usein väkivaltaa kokeneilla lapsilla ilmenee myös väkivaltaista käyttäytymistä. Nämä ongelmat voivat ilmetä vasta vuosia tapahtuneen jälkeen.  Nämä asiat ovat yksilön ja myös yhteiskunnan tasolla merkittäviä asioita.

 Lastensuojelulaki velvoittaa viranomaisia ja kaikkia terveydenhuollon ammattilaisia ja luottamustoimessa olevia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaaville toimielimille, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Salassapitosäännösten estämättä ilmoitus on tehtävä poliisille, kun on syytä epäillä lapseen kohdistuneen (rikoslain 39/1889) 20 luvussa seksuaalirikoksena rangaistavaksi säädetty rikos tai sellainen rikoslain 21 luvussa henkeen tai terveyteen kohdistuvavana rikoksena rangaistavaksi säädetty teko, josta enimmäisrangaistuksena on vähintään kaksi vuotta vankeutta.

Sosiaaliviranomaisten tehtävä on lastensuojeluilmoituksen saatuaan tehdä selvitys siitä, onko perheessä lastensuojelutarve. Tärkeää on kartoittaa kokonaisuudessaan perheen avuntarve. Jos avuntarve todetaan, tulee sen järjestämiseen ryhtyä välittömästi. On tärkeää, että perhe saa ajoissa apua ja lapsen normaali kasvu ja kehitys sekä hyvinvointi ja terveys turvataan.

Mediassa on viime viikkoina ollut esillä Oulussa sattunut järkyttävä insestitapaus. Asia on tutkittava perusteellisesti. Viranomaisten tehtävä on suojella lasta ja tässä asiassa ei puutteita saa olla.

Sosiaaliviranomaisten, koulu- ja varhaiskasvatus- sekä terveydenhuollon ammattihenkilöiden välinen saumaton yhteistyö on tärkeää. Salassapitovelvollisuus on tärkeä asia, mutta se ei saa estää suojelemasta lasta. Lapsen edun ensisijaisuus on syytä muistaa kaikessa yhteistyössä.   

Maassamme on tärkeää myös tarkastella sosiaalityön resurssi- ja työnjakoasioita sekä pätevyysvaatimuksia. Pätevyysvaatimukset eivät saa olla estämässä eivätkä rapauttamassa sosiaalityön ja lastensuojelutyön kattavuutta. On perusteltua tarkastella ja kehittää sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien työnkuvia. Olisi syytä myös tarkastella rikoslainsäädännön uudistamista lapsiin kohdistuneiden väkivaltatekojen osalta.  

Marjaana Mikkonen, varakansanedustaja, sosionomi, Kuopio

Kommentoi kirjoitusta.

IHMISARVOA KUNNIOITTAVAA JA IHMISLÄHEISTÄ PÄÄTÖKSENTEKOA LISÄÄ

Keskiviikko 16.11.2016 klo 20:50

Raha. Se määrittää tässä maailmassa paljon. Se on myös poliittisessa päätöksenteossa merkittävässä roolissa. Taloudellisuus ja tehokkuus ovat asioita joista keskustellaan jatkuvasti kunnallisessa päätöksenteossa ja valtakunnan tasolla. Taloudellinen ajattelu on toki tärkeää, ja on tärkeää miettiä tarkkaan, mihin verorahojamme laitetaan. Mutta on muitakin arvoja kuin raha, taloudellisuus ja tehokkuus. Ihmisten elämään vaikuttavien päätösten takana on oltava inhimillisyyttä. Minä peräänkuulutan enemmän ihmisläheistä otetta päätöksentekoon.

Inhimillistä ja ihmisläheistä päätöksentekoa tarvitaan, kun päätetään esimerkiksi hoitajamitoituksista. Ihmisille tulee taata ihmisarvoinen ikääntyminen kotona ja hoitolaitoksessa. Omaishoidon säästösuunnitelmat ovat mielestäni vailla ihmisläheistä ajattelua.  Säästökohteita tulee etsiä jostain muualta.  

Minimihoitajamääräsuositus laitoksissa on tällä hetkellä 0.5 hoitajaa vanhusta kohti. Tämä on siis minimi. Kuntien ja yksityisen sektorin hoitolaitosten on mahdollista tehdä ihmisarvoa ja hyvän hoidon periaatetta kunnioittavia päätöksiä ja mahdollistaa se, että hoitajia on enemmän vanhusta kohden. Kuitenkin minimimäärä on usein se, joka toteutetaan. Tiedän, että on hoitolaitoksia, joissa hoitajia on enemmän. Nyt suunniteltava hoitajamitoituksen pudottaminen 0.4 hoitajaan vanhusta kohden on asia, jota ei missään tapauksessa mielestäni tule toteuttaa.  

Lapsiperheiden palveluista päätettäessä ihmisläheistä on se, että turvataan riittävät ja laadukkaat palvelut lapsiperheille. Lapsiperheiden tulonsiirtoihin on tehty heikennyksiä vuosien ajan. Ihmisläheinen lapsiperhepolitiikka ei tee ainakaan lisäleikkauksia niihin.

  

 

Marjaana Mikkonen, Sosionomi, varakansanedustaja, Kuopio

Kommentoi kirjoitusta.

PIENILLE YRITYKSILLE PÄRJÄÄMISEN JA MENESTYMISEN MAHDOLLISUUDET

Maanantai 9.2.2015 klo 19:01

Yrittäminen on yksi hyvä tapa työllistää itsensä. On hienoa, että yksilön ideoista syntyy tuotteita tai palveluita. Yrittäjät ovat monitaitureita ja heillä on monia lahjoja: innovatiivisuutta, luovuutta, rohkeutta, kunnianhimoa ja tiukkaa tietoa taloudesta. Siinä vain muutama esimerkki.  Aloittavat yritykset ovat usein todella innoissaan lähtemällään tiellä.

Mutta sitten on se toinen puoli. Melko pian monet yrittäjät törmäävät siihen, että työllistäminen maksaa kohtuuttoman paljon. Itse pitää tehdä kaikki, jotta viivan alle jäävä summa riittäisi omaan elämiseen. Työpäivät venyvät, vuorokauden tunnit eivät meinaa riittää kun työtä on niin paljon. Työntekijöitä ei ole varaa palkata.  Etenkin palvelualan yrityksissä näihin asioihin törmätään todella usein.

Toinen asia mikä luo varjoja pienten yritysten tielle, on arvonlisävero. Sen suuruus järkyttää.  Lisäksi 8500e arvonlisäveron määräytymisraja on aivan liian pieni ja sitä tulisikin nostaa reilusti, vähintään 20 000e saakka.

 40 vuotta itsensä työllistänyt yrittäjä sanoi minulle kerran eläkkeelle jäädessään, että tuntuu kuin yhteiskunta olisi hyljännyt. Eläke on hänellä reilusti alle tonnin. Hänellä ei ole ollut varaa eläkevakuutuksiin.

Aloitteleville yrityksille on annettava riittävästi tietoa verotuksesta, työllistämisen kuluista, eläkejärjestelmistä jne.  Verotusta tulee keventää ja eläkejärjestelmää kehittää. Tukea ja helpotuksia tarvitaan juuri sinne yrittämisen alkutaipaleelle ja pienimpiin yrityksiin.       

Itselläni on mikroyritys. Yhtenä yritykseni missiona on viedä palveluja maaseudulle ja pieniin kyliin. Työllistin aikaisemmin kymmenen osa-aikaista työntekijää. Mutta minäkin törmäsin edellä mainittuihin yrittämisen esteisiin. Minulle tulee myös paljon viestiä esimerkiksi kampaamoalan yrittäjiltä näistä esteistä.

Maassamme on Tilastokeskuksen vuoden 2013 ennakkotiedon mukaan yrityksiä 282 635. Näistä 98.9 prosenttia on alle 50 hengen pieniä yrityksiä ja alle 10 työntekijän yrityksiä on 93.4 prosenttia.

On tärkeää, että pienet yritykset nähdään merkittävinä lenkkinä taloutemme tasapainottamistyössä. Tarvitaan todellisia tekoja niiden hyväksi.

 

 

Marjaana Mikkonen, Eduskuntavaaliehdokas, Savo-Karjalan vaalipiiri, Kuopio

Kommentoi kirjoitusta.

KYLILLE ELINVOIMAA

Maanantai 9.2.2015 klo 19:01

Kaavoituspolitiikka mietityttää useissa kunnissa. Esimerkiksi Leppävirralla on huoli siitä, että sivukylillä asuinrakentamista rajoitetaan liian paljon. Rakentamista ohjataan isojen valtateiden läheisyyteen  valtakunnallisten aluesuunnittelun tavoitteiden mukaisesti. Kunta on myös jaettu vyöhykkeisiin, jossa ykkösvyöhykettä suositaan (Timolan kyläalue, Nikkilänmäki , Kotalahti ja Konnuslahti). Maaseutu on sijoitettu kolmosvyöhykkeeseen.

Mielestäni Leppävirtalaiset ovat syystäkin huolissaan.  Tällainen menettely on jälleen osoitus pitkään maassamme vallalla olleesta maaseudun autioittamispolitiikasta. Keskittämiskulttuuri on jyrännyt ja maaseutuja autioitetaan.

Mielestäni ihmisillä tulisi olla valinnanmahdollisuus asuinpaikkaan nyt ja tulevaisuudessa. Pienet kylät tarvitsevat elinvoimaa eikä kuoliniskuja. Maaseutuyrittämistä tulisi virkistää ja pienyrittämistä tukea. Suuri ei ole kaunista tässäkään asiassa.

Itse olen pienyrittäjä ja yksi yritykseni lähtökohta oli viedä palveluja maaseudulle ja pieniin kyliin. Näin osaltani haluan estää maaseudun autioittamispolitiikan kehittymistä.

Maamme on EU:n mallioppilaana ollut noudattamassa direktiivejä ja laittamassa tukipaketteihin rahaa. Nämä kaikki teot ovat oman maan kansalaisilta pois. Nyt jos koskaan on aika nostaa oman maan asiat etusijalle.

Tuleva kevät on tärkeä vaalikevät.  Vaaleissa ratkaistaan maamme suunta. Meillä on siis mahdollisuus vaikuttaa siihen, millainen Suomi tulevaisuudessa on.  Hyödynnetään siis sankoin joukoin tämä mahdollisuus.

 

Marjaana Mikkonen, Sosionomi, pienyrittäjä, eduskuntavaaliehdokas, Savo-Karjalan vaalipiiri 

Kommentoi kirjoitusta.

JÄRKI KÄTEEN!

Keskiviikko 21.1.2015 klo 17:33

Nykyisen ja edellisten maamme Hallitusten harjoittama politiikka on ollut usein vailla järjen häivää. Esimerkiksi perhepolitiikka on ollut lapsiperheitä kurittavaa ja lapsiperheiden elämisen edellytyksiä heikentävää.

Hallitus on päättänyt puolittaa kotihoidontuen vanhempien kesken ja leikata lapsilisiä. Ja Valtiovarainministerimme Antti Rinne marssittaa esille ”lohdutuksena” tuloverotuksen lapsivähennyksen. Se ei vaan hyödytä kaikkein köyhimpiä lapsiperheitämme. Ei siis järjen häivää tässä leikkaus – helpotuskuviossa.

 Valtionosuuksien leikkauksien vuoksi kunnat joutuvat tiukoille ja palveluja joudutaan leikkaamaan. Nämä asiat edelleen heikentävät lapsiperheiden hyvinvointia. Leikkaukset koskettavat erityisesti pienituloisia lapsiperheitä.  

Suomalaista sosiaaliturvaa jaetaan myös kolmansista maista tulleille, maassamme työskenteleville perheille

Kelan tilastojen mukaan vuonna 2013 maksettiin Suomesta ulkomailla asuville ulkomaalaisille lapsille lapsilisiä ja kotihoidon tukea yli 3 miljoonaa euroa.  Tukia maksetaan luonnollisesti myös Suomessa asuville ulkomaalaisten perheiden täällä asuville lapsille.  Tällaisille perheille tukia maksettiin vuonna 2013 lähes 80 miljoonaa euroa. . Ei ole kansalaisiamme kohtaan oikein, että tilanteessa, jossa joudutaan pohtimaan kovia leikkauksia omassa maassa, jaetaan tukia muualle.

Tuloerot ovat kasvaneet maassamme rajusti 2000 – luvulla. Lapsiperheiden hyvinvointia ei ole parannettu eikä eriarvoisuutta vähennetty. Vuosien ajan on tehty Suomalaisten lapsiperheiden tilannetta heikentäviä poliittisia päätöksiä. Se kertoo siitä, millaisin arvoperustein päätöksiä on tehty. Perhepolitiikkaan tarvitaan muutosta.

Myös eläkeläiset ovat maassamme erittäin tiukoilla. Raha riittää nipin napin ruokaan ja elämiseen. Asumisen ja elämisen kustannukset nousevat ja tilanne kiristyy entisestään. n.743e kuukauden eläke on reilusti alle köyhyysrajan.  

 Poliittiseen arvomaailmaan tarvitaan perustavanlaatuinen remontti.

Marjaana Mikkonen, Sosionomi, Sosiaali- ja terveysalan opettaja,

Eduskuntavaaliehdokas, Savo-Karjalan vaalipiiri

Kommentoi kirjoitusta.

HUOLESTUTTAVAA KEHITYSTÄ MAASSAMME

Keskiviikko 21.1.2015 klo 17:31

Maamme hallituksen toimet jatkavat samaa linjaa, kuin on jo vuosien ajan nähty.  Pienituloisten tilannetta ei oikeasti helpoteta. Myös lapsilisäleikkaus kertoo karua kieltään päättäjien arvomaailmasta. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät kehitys jatkuu maassamme.

Pienituloisuusraja on yhden hengen taloudessa n. 1170e kuukaudessa. Suhteellisesti eniten pienituloisia on yli 65- täyttäneissä ja eläkeläisissä ja 18 – 24 ikäisissä nuorissa.  Jos nykyinen pienituloisten tukemattomuuskehitys jatkuu, tilanne huononee entisestään . Pienituloisimmat eläkeläiset ovat niin tiukoilla tässä maassa, että olisi syytä keskustella ja tarkastella ihmisarvoisen elämisen kriteereiden täyttymisestä.  Lääkkeet maksavat paljon, ruoka ja asumisen kustannukset vievät ison siivun pienestä eläkkeestä.  Ikäihmisemme  joutuvat jäämään kotiin ja vetäytyvät sosiaalisesta elämästä  rahan tiukkuuden vuoksi .  Ikäihmistemme hyvinvoinnin parantamiseen täytyy yhteiskuntamme pystyä paremmin satsaamaan. Mielestäni esimerkiksi eläkeläisten ostovoimaa pitäisi parantaa. Näin saataisiin myös raha kiertoon, työtä, yrityksille liikevaihtoa ja valtiolle verotuloja.

Nuorten eläkeläisten tilanne on maassamme niinikään erittäin huolestuttava. Maassamme noin 3000 alle 30-vuotiasta nuorta siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle vuosittain.  Suurin osa jää eläkkeelle mielenterveysongelmien vuoksi.

Lapsiperheiden varhainen tukeminen on ollut riittämätöntä jo vuosien ajan. Se näkyy myös nuorten pahoinvoinnissa. Olisi ehdottoman tärkeää satsata pienituloisten lapsiperheiden hyvinvointia tukevaan työhön. Päätösten vaikutuksia lapsiin tulisi myös tarkastella paljon tarkemmin. Lapsilisäleikkausta ei saisi toteuttaa. Tuloverotuksen lapsivähennys ei hyödytä kaikkein köyhimpiä lapsiperheitä. Tukea tulisi kohdentaa kaikkein vähävaraisimpiin perheisiin.

Maassamme on paljon pienipalkkaisia ihmisiä ja työstä saatu palkka ei elätä. Pärjätäkseen täytyy tehdä lisätyötä tai hakea toimeentuloturvaa.  Myös monet pienyrittäjät ovat erittäin tiukoilla. Esimerkiksi työllistämisen kulut ovat aivan liian suuret. Samoin arvonlisäveron määräytymisraja  tulisi nostaa reilusti. Maassamme pitäisi elää työllä ja yrittämisellä. Mutta näin ei useinkaan ole. Ja jos nykyinen päätöksentekokulttuuri jatkuu, maassamme ei pieni pärjää kohta ollenkaan.

Elämme haasteellisia aikoja ja säästökuurit on totisinta totta. Mutta säästötoimenpiteiden vaikutuksia pitkällä tähtäimellä tulee tarkastella huolellisemmin. Olemme EU:n mallioppilaana olleet toteuttamassa kaikenmaailman direktiivejä ja etunenässä. Tavallisten suomalaisten asioiden hoitaminen on jäänyt usein retuperälle.  Suomalaisten tarpeita ja omaa päätäntävaltaa tulisi korostaa ja maassa maan tavalla ajatus kunniaan.

Marjaana Mikkonen, Sosionomi (AMK), sosiaali- ja terveysalan opettaja, pienyrittäjä, Eduskuntavaaliehdokas, Kuopio

Kommentoi kirjoitusta.

KOULUTUKSEN TULEVAISUUS HUOLETTAA

Keskiviikko 21.1.2015 klo 17:28

Maassamme on tiukat taloudelliset ajat ja erilaisia säästötoimenpiteitä mietitään kaikkialla.  Maassamme puhutaan nuorten syrjäytymisen ehkäisystä ja samaan aikaan leikataan koulutuksesta. Ristiriitaista politiikkaa sanoisin.

Perusopetuksessa lakkautetaan kouluja ja luokkakokoja kasvatetaan. Opettajien lomautuksia tullaan tekemään ja opettajia jää työttömiksi. OAJ:n mukaan nykyinen perusopetuslaki on liian väljä ja summittainen ja perusopetusta voidaan toteuttaa hyvin kirjavin tavoin. Esimerkiksi opetusryhmiä voidaan kasvattaa melkein rajattomasti, opetuksen määrästä voidaan tinkiä ja sijaisia voidaan jättää ottamatta. Lukioverkostoa ja ammatillisen toisen asteen verkostoa harvennetaan ja tuntimääriä vähennetään.

Kunnat leikkaavat valinnaisaineiden tuntimääriä ja tuntimäärät tulevat vähenemään entisestään vuonna 2016, kun uusi tuntijako astuu voimaan. Myös kieltenopetuksen tuntimääriä vähennetään säästösyistä. Olen tästäkin huolissani. Maassamme olisi oltava mahdollisuus valita kiinnostuksen ja tulevaisuuden suunnitelmien mukaan kieliopintoja tasapuolisesti eri puolella Suomea.  Kielitaidon köyhtymistä ei tule mahdollistaa maassamme, mutta pakkoa en kannata. Valinnanvapaus kieliopinnoissa on suotavaa.

Ammatillisesta opetuksesta leikataan myös. Lähiopetusta leikataan ja opettajia lomautetaan ja irtisanotaan. Ammatillisen aikuisopetuksen puolella jo tehtyjen leikkausten lisäksi on tulossa uusia rahoitusleikkauksia. Vuodesta 2014 –  vuoteen 2017  ammatillisesta aikuisopetuksesta ollaan leikkaamassa  21 prosenttia ja vapaasta sivistystyöstä 11 prosenttia. Yhteensä ammatillisen aikuisopetuksen leikkaukset ovat vuodesta 2012 jopa 34 prosenttia ja vapaan sivistystyön leikkaukset 18 prosenttia. Nämä lukemat ovat niin karuja, että jos ne toteutuvat, aikuiskoulutuksen avulla ei voida pidentää työuria, nostaa työllisyysastetta tai parantaa tuottavuutta.

Seuraavalla hallituksella tulee olemaan suuri vastuu. Nykyinen hallitus on jättämässä sellaisen vyyhdin, että uuden hallituksen tuleva tehtävä on lievästi sanoen haastava. Seuraavan hallituksen tehtävä on monien muiden selvitettävien asioiden ohessa selvittää, onko perusopetuslaki sellainen, että se vastaa tulevaisuuden koulun tarpeisiin ja turvataanko lailla oppilaiden tasa – arvo ja yhdenvertaisuus.   

 

Marjaana Mikkonen, sosiaali- ja terveysalan ammatillinen opettaja, Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän tarkastuslautakunnan jäsen, eduskuntavaaliehdokas, Kuopio

Kommentoi kirjoitusta.

LAPSIPERHEITÄ KURITTAVALLE POLITIIKALLE HYVÄKSYNTÄÄ SIILINJÄRVELLÄ?

Sunnuntai 16.11.2014 klo 12:07

Siilinjärven kunta on tekemässä sen, mitä vastaan olen taistellut ja sitä keskusteluun olen nostanut.  Kunnassa taitaa jyrätä takin käännön taika, koittaako lapsiperheiden kurituksen aika? Niin, olen tätä vastaan taistellut ja lapsiperheitä puolustanut. Mutta nyt harmikseni huomaan sen, on unohtunut etu pienen ihmisen!
Uutinen siitä, että Siilinjärven kunta aikoo lakkauttaa lasten kotihoidontuen kuntalisän, oli minulle suuri pettymys.  Olen äänestyttänyt Siilinjärven valtuustossa kuntalisän säilyttämisestä ennallaan vain muutamia kuukausia sitten. Silloin hävisimme niukasti äänestyksen ja kuntalisää leikattiin. Nytkö on sen aika, että kovan paineen alla unohtuu lopullisestikin lapsiperheystävällisen Siilinjärven todelliset teot ja aletaan puuhata kuntalisän kokonaan lakkauttamista? Herää kysymys, mitä seuraavaksi?
Lapsiperheiden kotihoidontuen kuntalisää ei tulisi mielestäni lakkauttaa. Siilinjärvi voisi olla esimerkkinä muille kunnille ja voisi osoittaa, että se arvostaa lapsiperheitään. Kuntalisän lakkauttaminen ei taatusti tuo säästöjä vaan uskon, että kuluja kunnalle tulee entisestään. On sanomattakin selvää, että päivähoitopaikkojen kysyntä kasvaa ja se maksaa kunnalle paljon.
Kotihoidontuen kuntalisän leikkaamisen ja lakkauttamisen kannattajat ovat perustelleet minulle, että kyllä lapset tuodaan hoitoon muutenkin, että ei kuntalisä sitä estä. Ja onpa minulle myös väitetty, että kuntalisä on niin pieni summa, että ei se kenenkään perheen elämään vaikuta. Olen ehdottomasti toista mieltä. Lapsiperheet ovat maassamme taloudellisesti tiukoilla ja lapsiperheissä on köyhyyttä. Pienikin taloudellinen tuki on todella tarpeen monille lapsiperheillemme.
Maamme hallitus on jo vuosien ajan harjoittanut lapsiperheitä kurittavaa politiikkaa ja lapsiperheiden etuuksia on leikattu. Lakkauttamalla kotihoidontuen kuntalisän Siilinjärven kunta mielestäni ”allekirjoittaa” ja hyväksyy tällaisen kurituspolitiikan.
Tiedän, että ajat ovat tiukat ja säästötalkoita tarvitaan kaikkialla. Mutta edelleen ja sinnikkäästi sanon tämän: Arvostetaan maamme lapsia ja lapsiperheitä. Säästötoimenpiteiden kauaskantoiset vaikutukset tulee tarkastella huolella ja ne tulee ottaa vakavasti. Arvostus näkyy teoissa, ei puheissa.
Marjaana Mikkonen, sosionomi, lastentarhanopettaja, sosiaali- ja terveysalan opettaja, kansanedustajaehdokas, Savo-Karjalan vaalipiiri,
Julkaistu Uutis Jousi 13.11.2014

Kommentoi kirjoitusta.

Naiset ovat häviäjiä

Maanantai 13.10.2014 klo 12:17

Naiset ovat häviäjiä

Eläkeuudistusta on odotettu jännityksellä. Nyt tiedetään, että toisille se tuo parannusta ja toisille heikennystä.

Eläkeuudistuksessa häviäjiä ovat mielestäni naiset ja mm. opetus-, sosiaali- ja kasvatusalan ammattilaiset. Näiden alojen koulutus on vaativaa ja useita vuosia kestävää.

Työelämään päästään usein paljon myöhemmin kuin monelta muulta alalta. Palkkataso on selkeästi alle keskitason.

Herääkin epäilys siitä, kuinka paljon päättäjät arvostavat naisvaltaisia aloja ja eritoten opetus- sosiaali- ja kasvatusalaa.

Kenties Arkadianmäen päätöksentekopaikalla ajatellaan vieläkin, että kyseiset alat ovat vain kutsumusammatteja, eikä työ ole kovin merkittävää tai yhteiskuntaa hyödyttävää.

Nykymuotoinen sosiaalityö on kehittynyt vähäosaisten auttamistyöstä akateemiseksi alaksi.

Opettajat ovat korkeasti koulutettuja, ja lastenhoitajana päiväkodissa työskentelyyn vaaditaan kolmen vuoden koulutus.

Koulutus sisältää perusteellista tietoa lapsen kasvusta ja kehityksestä. Kasvatusalalla työskentelee hoitotyön ammattilaisia ja opetustyön ammattilaisia.

Työtä ei voi tehdä kuka tahansa ilman koulutusta. Hoitajat ja opettajat tekevät maassamme tärkeää työtä. Opetus- ja kasvatustyö on merkittävää ja tulevaisuuteen tähtäävää.

John Stuart Mill (1806-1873) on jo vuosisatoja sitten ottanut kantaa naisten asemaan yhteiskunnassamme.

Hänen mukaansa poliittisissa päätöksen teoissa tulisi pyrkiä maksimoimaan kansakunnan ja koko ihmiskunnan onnellisuus tasapuolisesti. Yhdessä tehdyillä demokraattisilla päätöksillä saadaan parempia tuloksia.

Mill on kritisoinut 1800-luvulla vallinneita näkemyksiä naisten asemaa kohtaan. Ohjekirjat ja lääketieteelliset tekstit vahvistivat näkemyksiä siitä, että naisille sopivin paikka oli kotona.

Mill myös toi esille näkemyksiä siitä, että naisten asioista huolehti joko naisten isät tai aviomies ja ettei naisilla ollut äänioikeutta. Naisten tasa-arvoisempi asema kuitenkin hyödyntäisi yhteiskuntaa, ja Mill kannatti naisten parempaa ja perusteellisempaa koulutusta.

Suomi antoi ensimmäisenä eurooppalaisena maana naisille äänioikeuden vuonna 1906. Tänä päivänä naisia koulutetaan hyvin.

Naisvaltaisten alojen arvostus on silti alakantissa. Olisi viimeinkin aika nostaa naisvaltaisten alojen arvostusta ja saada lisää tasa-arvoa työelämään ja palkkapolitiikkaan.

Maassamme on monia pienipalkkaisia aloja, eikä työllä meinaa pärjätä. Asumisen ja elämisen kustannukset nousevat hurjaa vauhtia.

Pienillä palkoilla raha juuri ja juuri riittää elämiseen. Usein ei riitäkään.

Monien suomalaisten ostovoima on erittäin heikko, jopa lähes olematon. Siksi on tärkeää, että päätösten vaikutuksia pienpalkkaisen suomalaisen työntekijän elämään arvioidaan huomattavasti nykyistä enemmän.

Marjaana Mikkonen

Sosionomi

Kuopio

Kommentoi kirjoitusta.

Kuntalaisten etu tulee pitää mielessä

Sunnuntai 17.8.2014 klo 21:00

Viime vuosina on ollut ilmassa kuntaliitoshysteriaa. Valtion taholta luodaan pakotteita suurkuntien luomiseen. Kehyskuntia rokotetaan ja ajetaan tiukoille erinäisin keinoin. Suuri on kaunista -ajatus on ollut valloillaan.

Kuopion ja Siilinjärven kuntaliitosselvitys on käynnissä, valtion pakottamana. Selvitys on tehtävä, mutta se ei ole yhtä kuin kuntaliitos. Se tulee nyt muistaa.

Olen entisenä siilinjärveläisenä päättäjänä erittäin tietoinen siitä, että Siilinjärvellä halutaan olla itsenäisiä.

Ei ole kuntien asukkaiden etu sekään, että velkaisia kuntia lyödään yhteen. Sanoisinpa erään kuuluisan urheiluselostajan sanoja mukaillen: Mitä sieltä tulee. Sieltä tulee iso velka!

Asiassa on tietysti toinenkin puoli, jos molempien kuntaliitosneuvotteluja käyvien kuntien yhteinen tahto on liittyminen ja jos kuunnellaan kuntalaisia.

Olen paluumuuttaja Kuopiossa. Kuopio, jossa lapsuuteni ja nuoruuteni asuin, ei ole enää sama eikä samankokoinen kaupunki.

Paljon on muutosta tullut vuosien saatossa. Hyvää ja ei niin hyvää. Paljon on tehty ja paljon on vielä tehtävä kuntalaisten palvelujen parantamisessa.

Kuopio on tehnyt kuntaliitoksia ja Kuopioon on liittymässä tulevaisuudessa uusia kuntia. On tärkeää tehdä kaikki voitava sen eteen, ettei palvelujen laatu ja saatavuus mene huonompaan suuntaan.

Peräänkuulutankin huolellista pohtimista sen suhteen, kuinka palveluille tulee käymään. Ei ole kuntalaisia kohtaan oikein luvata, että palvelut eivät häviä ja kuitenkin niitä säästöjä lähdetään palvelujen keskittämisellä hakemaan.

On ehdottoman tärkeää nostaa esille ihan tavallisen kuntalaisen asema ja heidän elämänlaatunsa ja palvelujen saatavuus. Kaikki kuntalaiset ovat samanarvoisia ikään, sukupuoleen, asuinpaikkaan tai varallisuuteen katsomatta. Toivotan rehellisyyttä, rohkeutta ja suoraselkäisyyttä päätöksen tekoon.

Kuntarajat ylittävä yhteistyö on hyvä asia ja yhteistyötä kuntalaisten parhaaksi tulee tehdä. Siilinjärveläisten päättäjien tulee kuunnella edelleen ja entistä paremmin kuntalaisten mielipiteitä ja ottakaa selvää, mitä ihmiset haluavat.

Jos kuntalaiset tahtovat, liputtakaa itsenäisen Siilinjärven lippua niin korkealla ja niin pitkään, että se näkyy Arkadian mäelle asti. Pakkoon ei pidä alistua.

Kuntien tulee saada lisää elinvoimaa valtiolta. Ei suinkaan kuoliniskuja.

Laitanpa itsekin lipun korkealle salkoon tämän asian puolesta. Näkyköön se sinne pääkallopaikalle saakka.

Marjaana Mikkonen

Kuopio

Kommentoi kirjoitusta.

PERHEPOLITIIKKAAN TARVITAAN MUUTOSTA

Maanantai 9.6.2014 klo 23:16

Nykyisen ja edellisten maamme Hallitusten harjoittama perhepolitiikka on ollut lapsiperheitä kurittavaa ja heikentää lapsiperheiden elämisen edellytyksiä.

Hallitus on päättänyt puolittaa kotihoidontuen vanhempien kesken, jäädyttänyt lapsilisien indeksitarkastukset ja nyt on suunnitteilla lapsilisien leikkaukset. Lisäksi valtionosuuksien leikkauksien vuoksi kunnat joutuvat tiukoille ja palveluja joudutaan leikkaamaan. Tämäkin heikentää lapsiperheiden tilannetta ja hyvinvointia. Leikkaukset koskettavat erityisesti pienituloisia lapsiperheitä. Näissä perheissä tarvitaan varmasti jokainen sentti elämiseen.

Suomalaista sosiaaliturvaa jaetaan myös kolmansista maista tulleille, maassamme työskenteleville perheille. Ei ole kansalaisiamme kohtaan oikein, että tilanteessa, jossa joudutaan pohtimaan kovia leikkauksia omassa maassa, jaetaan tukia yhä laajemmalle ja muiden maiden kansalaisille. Ja suomalainen veronmaksaja maksaa. 

Kelan tilastojen mukaan vuonna 2013 maksettiin Suomesta ulkomailla asuville ulkomaalaisille lapsille lapsilisiä ja kotihoidon tukea yli 3 miljoonaa euroa.  Tukia maksetaan luonnollisesti myös Suomessa asuville ulkomaalaisten perheiden täällä asuville lapsille.  Tällaisille perheille tukia maksettiin vuonna 2013 lähes 80 miljoonaa euroa.

Tuloerot ovat kasvaneet maassamme rajusti 2000 – luvulla. Lapsiperheiden hyvinvointia ei ole parannettu eikä eriarvoisuutta vähennetty. Vuosien ajan on tehty Suomalaisten lapsiperheiden tilannetta heikentäviä poliittisia päätöksiä. Se kertoo siitä, millaisin arvoperustein päätöksiä on tehty. Perhepolitiikkaan tarvitaan muutosta.

 

Marjaana Mikkonen, Lastentarhanopettaja /Sosiaali- ja terveysalan opettaja, Kunnanvaltuutettu, Siilinjärvi.

Kommentoi kirjoitusta.

LAPSISSA JA NUORISSA ON TULEVAISUUS!

Maanantai 9.6.2014 klo 23:13

Tuore Brittitutkimus kertoo, että lapsuudessa tapahtunut kiusaaminen jättää jälkensä ihmiseen. Lapsena kiusatut eivät mahdollisesti toivu kiusaamisesta koskaan kokonaan. Kiusaaminen on vakava asia ja siihen täytyy puuttua.

Sosiaali- kasvatus- ja opetusalan ammattilaisena tiedän, kuinka tärkeää kiusaamisen ehkäisy työ on. Kiusaamisen ehkäiseminen on aloitettava jo varhaiskasvatuksessa.

Päiväkodeissa ja kouluissa täytyy olla riittävästi aikuisia ja on tärkeää havainnoida lasten keskinäistä vuorovaikutusta.  Kun aikuisilla on aikaa olla mukana lasten leikeissä ja välitunneilla, päästään havainnoimaan sitä, kuinka lapset toimivat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja pystytään puuttumaan kiusaamistilanteisiin jo aikaisessa vaiheessa. Kouluihin tarvitaan myös avustavaa henkilöstöä opetus- ja kasvatustyön tueksi.

Olen nähnyt työssäni päiväkodissa, kuinka lapsia jätetään leikkien ulkopuolelle. Usein kuulee päiväkodissa lasten juttelevan, että ei oteta tuota leikkiin ja me ei leikitä sinun kanssa jne. Näihin tilanteisiin puuttumalla ja ohjaamalla ja neuvomalla lapsia hyväksymään ja leikkimään eri kavereiden kanssa tehdään arvokasta kiusaamisen ehkäisytyötä. Kiusaamisen ehkäisytyö on myös syrjäytymisen ehkäisytyötä.

Tällä hetkellä suunnitellaan koulutukseen ja opetukseen kohdennettavia säästötoimenpiteitä. Samaan aikaan puhutaan nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen tärkeydestä. Mielestäni tässä on ristiriita. Mikäli opetuksesta leikataan, on vaarana, että nuorten syrjäytymisten määrä lisääntyy. Opetukseen kohdennettavien leikkausten vaikutuksia nuorten hyvinvointiin olisi tarkasteltava huolella.

Varhaiskasvatukseen ja opetukseen täytyy satsata, se on kuin rahaa pankkiin laittaisi. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus!

 

Marjaana Mikkonen, Lastentarhanopettaja, sosionomi (AMK), sosiaali- ja terveysalan opettaja, Kunnanvaltuutettu, Siilinjärvi 

Kommentoi kirjoitusta.

Tavoite on ristiriitainen!

Tiistai 27.5.2014 klo 20:23

Savon Sanomat 27.5.2014

Tavoite on ristiriitainen!

Saimme lukea Savon Sanomista (25.5.2014), että lukio – opinnot tultaisiin rajaamaan kolmeen vuoteen ja että Eduskunta käsittelee kiireellisessä aikataulussa lukioihin kohdentuvia säästöjä syksyllä. Koulutukseen siis kohdistetaan säästöjä ja maamme nuorten tulevaisuuden näkymiä heikennetään. On käsittämätöntä, että samaan aikaan puhutaan nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen tärkeydestä ja suunnitellaan leikkauksia koulutukseen. Tässä on ristiriita.

 Yhteiskunnan täytyy tukea kaikkien nuortemme mahdollisuuksia suorittaa peruskoulun jälkeiset opinnot. Yhteiskunnan tulee mahdollistaa kaikille lapsille ja nuorille tasa-arvoinen opiskelupolku, riippumatta siitä, missä kunnassa lapsi asuu tai millainen on hänen sosiaalinen taustansa. Ammatillisen koulutuksen tai lukio – opetuksen leikkausten myötä on vaarana, että nuorten syrjäytyminen lisääntyy.  Ammatillisen koulutuksen voimavaroistahan on jo leikattu ja lisää tullaan leikkaamaan. Tämän suuntainen säästöpolitiikka ei näytä hyvältä maamme tulevaisuutta ajatellen.

Esimerkiksi urheilijanuoret ovat monessa tapauksessa mahdottoman edessä, jos kilpailevat kansallisella  tai kansainvälisellä tasolla ja samalla meinaavat suorittaa lukio – opinnot kunniakkaasti kolmessa vuodessa. Jos lukio – opinnot täytyy jatkossa rutistaa kolmessa vuodessa, tietää se vääjäämättä opintojen keskeyttämistä tai lahjakkaan urheilijanuoren kilpauran katkeamista. Suomessa on pystyttävä opiskelemaan ja urheilemaan menestyksekkäästi tulevaisuudessakin. Mielestäni ei missään tapauksessa tule kiristää tavoitteellisesti urheilevien opiskelevien nuorten tilannetta. Nythän ollaan myös laajasti huolestuneita maamme huippu – urheilun tasosta ja sen säilyttämisestä.

 Yhteiskunnan täytyy tukea myös oppilaita, jotka tarvitsevat syystä tai toisesta enemmän kuin kolme vuotta lukio – opintojen suorittamiseen. Kaikki oppilaat eivät ole samanlaisia ja jokaisella on oma oppimistyyli ja tahti. Ei ole kenenkään etu, että lähdetään pakottamaan nuoria samaan muottiin.

Nuoren elämä on usein myllerryksiä täynnä ja kasvaminen aikuiseksi ei tapahdu kivuitta. Nuorten itsenäistymistä ja itsensä työllistämistä ja sitoutumista opiskeluun täytyy tukea.  On tärkeää, että nuoret työllistyvät ja löytävät paikkansa yhteiskunnassa.

Maamme nuorilla tulee olla mahdollisuus edetä elämässä ja yhteiskunnan täytyy pitää siitä huoli.

Marjaana Mikkonen, Ammatillinen opettaja, Lastentarhanopettaja,  Kunnanvaltuutettu, Siilinjärvi

Kommentoi kirjoitusta.

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN ERILAISIA VAIHTOEHTOJA

Sunnuntai 27.10.2013 klo 19:55

Innovaatioasiantuntija Jaana Utti painotti Savon Sanomissa (13.9.2013) vanhusten hoitotyössä vanhusten ja hoitohenkilöstön välistä yhteisöllisyyttä.  Utti toi esille, että vanhusten hoitotyössä tarvitaan muutosta asenteisiin.  Noihin ajatuksiin on helppo yhtyä. Tärkeitä asioita ovat molemmat.

Mielestäni hoitotyön tulevaisuutta ajatellen on haasteena myös se, millainen asenne koko yhteiskunnassa on vanhuutta ja vanhenemista kohtaan. Sillä on suuri merkitys, kuinka arvokkaana elämänvaiheena vanhuus nähdään. Asenneilmapiiri vaikuttaa ja muokkaa koulutusvalintoja. Alalle hakeutumiseen vaikuttaa se, kuinka kiinnostavana esim. vanhusten hoitotyö koetaan.  Myös palkalla on merkitystä.  Ajatus siitä, että hoitotyö on ”kutsumusammatti”, on kaunis, mutta vaativasta työstä tulee maksaa vaativuuden mukainen palkka.

Nuorille suunnatussa ammatillisessa peruskoulutuksessa opinnot keskeyttää noin 10 %. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut tavoitteeksi, että keskeytysten määrä laskee 7 prosenttiin vuonna 2014. Koulutustakuun toteutuksen osana oleva ammatillisen koulutuksen läpäisyohjelma tähtää siihen, että ammatillisen koulutuksen keskeyttämiset vähenevät ja ammatillisen koulutuksen läpäiseminen paranee. Tavoitteena on tukea erityisesti niitä nuoria, joilla on tavallista suurempi riski keskeyttää opinnot ja sen vuoksi ovat vaarassa syrjäytyä koulutuksesta ja yhteiskunnasta. Tarvitaan joustavia oppimispolkuja ja henkilökohtaisia opetussuunnitelmia.

Sosiaali-ja terveysalan koulutuksessakin opintoja keskeytetään siitä syystä, että vaativasta koulutuksesta ei selviydytä tai motivaatio eri syistä opintoihin on heikko. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa voitaisiinkin lisätä työvaltaisia opetusmenetelmiä.  Esimerkiksi ongelmaperustaisessa oppimisessa eli PBL (Problem Based Learning ) menetelmässä  oppiminen ja ohjaus rakentuvat vahvasti työelämän ongelmien  ja tarpeiden ympärille. Luokkahuoneissa oppimista olisi vähemmän ja työhön opittaisiin työtä tekemällä.  

Sosiaali- ja terveysalalla on tarve myös erilaisille avustaville työtehtäville.  Esimerkiksi vanhusten hoitotyössä tarvitaan ihmisiä vanhusten ulkoiluttamiseen, käytännön asioiden hoitamiseen, kaveriksi museo- ja teatterikäynneille ja monenlaisiin vastaavanlaisiin tehtäviin.  Hoitohenkilöstön työ on usein kiireistä ja tällaisille asioille ei tahdo jäädä aikaa.  Mielestäni tulisi kehittää erilaisia koulutusvaihtoehtoja erilaisiin ja avustaviin sosiaali- ja terveysalan työtehtäviin. Tarvitaan innovatiivisia näkökulmia sosiaali- ja terveysalan työtehtävien järjestämiseen ja koulutuksen suunnitteluun ja kehittämiseen.

Tämän hetkisillä ammatillista koulutusta koskevilla poliittisilla päätöksillä on suuri merkitys tulevaisuutta ajatellen.  Ammatillisen koulutuksen kehittäminen tulee nähdä tärkeänä ja määrärahoja tulee suunnata koulutuksen kehittämiseen ja järjestämiseen.

 

Marjaana Mikkonen, sosiaali- ja terveysalan opettaja - opiskelija, ammatillinen opettajakorkeakoulu

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »