KUOPIOLAISTEN VIIHTYISÄN ELINYMPÄRISTÖN KUSTANNUKSELLAKO KIINALAISILLE VESSAPAPERIA?

Sunnuntai 3.3.2019 klo 20:56 - Marjaana Mikkonen

KUOPIOLAISTEN VIIHTYISÄN ELINYMPÄRISTÖN KUSTANNUKSELLAKO KIINALAISILLE VESSAPAPERIA?

 

Olen syntynyt, kasvanut ja elänyt suurimman osan elämästäni Kuopiossa. Kallavesi on aina ollut minulle merkittävästi lähellä ja läsnä. Väinölänniemellä tuli paljon lapsena vietettyä aikaa. Aikuisena on ollut ilo ihailla tätä ainutlaatuista järvimaisemaa veneillen.

Kallaveden rantaan, lähes keskelle kaupunkia on tulossa maailman suurin havusellutehdas. Jotta kiinalaiset saisivat vessapaperia. Tullaanko Kallavesi turmelemaan kiinalaisten vessapaperin vuoksi?  

Olen erittäin huolissani siitä, mitä tulee tapahtumaan esimeriksi kuopiolaisten juomaveden laadulle. Entä kuinka käy kalastamisen ja Kallaveden virkistyskäytön? Kuinka paljon lähiasukkaiden viihtyvyys kärsii? Mitkä ovat lisääntyvän rekkaliikenteen haitat asukkaille?

Finnpulpin myötä on Suomeen luvattu tulevan tuhansia työpaikkoja ja rakennusvaiheessa työllistävän välillisesti useita tuhansia työntekijöitä. Toki näin varmasti onkin, jos kaikki menee luvatun mukaan. Eikä rakennusvaihetta toteuteta ulkomaisella halpatyövoimalla, kuten kävi esimerkiksi Äänekoskella. Hanke varmastikin toisi virkistymistä metsäsektorille ja kuljetusalalla riittäisi töitä.

Mutta onko oikein, että tällainen jättitehdas tulee toisen sellutehtaan viereen, lähes keskelle kaupunkia ja lähelle kaupunkilaisten juomaveden ottopaikkaa? Olen ehdottomasti sitä mieltä, että ei ole. Tehtaan paikka on väärä.

Finnpulpin päästöistä puhuttaessa sitä verrataan Äänekosken tehtaaseen. Äänekoskella tilanne oli toinen, koska tehdas rakennettiin vanhan tehtaan tilalle. Kyllähän uuden tehtaan tekniikka ja jätevedenpuhdistusjärjestelmä on huomattavasti ympäristöystävällisempi kuin vanhassa tehtaassa.

Finnpulpin yhteydessä ei suljetun kierron vedenkäsittelyjärjestelmä ole kuulemma mahdollinen. Ihmettelen kuitenkin miksi sitten Metsä Fibren Äänekosken tehtaalla tätä lähes suljettua kiertoa voidaan käyttää ja sitä tehtaan esittelyn yhteydessä oikein korostettiin.

Jätevettä tullaan Finnpulpin tehtaalta pumppaamaan Kelloselälle n. 60 000 kuutiometriä/vuorokausi. Onko tuo määrä paljon vai vähän? Sitä on tavallisen ihmisen vaikea ymmärtää tai hahmottaa. Jos muutetaan tuo vesimäärä paremmin ymmärrettävään muotoon, niin esimerkiksi uimahallissa, jossa on viisi allasta, on altaiden keskimääräinen kokonaistilavuus noin 1000 kuutiometriä. (käytin esimerkkinä Kemin uimahallia.) Eli uimahallin vesi vaihdettaisiin vuorokaudessa 60 kertaa ja se laskettaisiin järveen.

Toinen ehkä vielä helpommin hahmotettava esimerkki on täysperävaunullinen säiliöauto, jonka kokonaistilavuus on noin 60 kuutiometriä. Eli vuorokaudessa ajettaisiin Kelloselälle 1000 säiliöautollista jätevettä. Joka vuorokausi 1000 säiliöautoa, eli vuodessa 365000 rekkaa pumppaisi säiliönsä tyhjäksi jätevedestä Kallaveteen. Onko se paljon vai vähän?

Toinen seikka on tietenkin se, mitä tuo jätevesi pitää sisällään. Kuopion Vesi on huolestunut tehtaan AOX-yhdisteistä.  Finnpulpin ympäristöluvassa AOX yhdisteiden päästöraja on 1400 tonnia/vuosi. (AOX tulee sanoista adsorbable organic halogen. Se tarkoittaa sitä kloorin määrää, joka on sitoutunut teollisuuslaitoksen jäteveden eloperäisiin yhdisteisiin.)

Seikka, joka on Finnpulpin ympärillä käydyssä keskustelussa sivuttu lähes kokonaan, on tehtaan vaikutus kaupungin ilmanlaatuun. Lähinnä hajuhaittaan. Tehtaan päästöjen sanotaan olevan lähes hajuttomia. En ole kyllä käynyt yhdelläkään sellutehdaspaikkakunnalla, jossa tuo ”rahanhaju” ei olisi ainakin ajoittain läsnä.

Kun Savon Sellulta käy sopivasti tuuli kaupunkiin päin, niin ”grillimakkara haisee”. Kuten jo nykyään aikuinen poikani kerran totesi. Hän oli koko lapsuutensa aina Sellun ohi ajaessamme tuon hajun huomannut ja luullut, että makkaratehtaan piipusta tuo komea savupilvi leijailee.

Kun Finnpulpin tehtaan jäteveden purkuputken paikasta keskusteltiin, niin Kuopion Vesi esitti, että purkuputki tulisi vetää Hietasalon saaren eteläpuolelle. Tällöin ei aiheutuisi merkittävää haittaa kaupungin juomavedelle. Finnpulpin toimesta tämä ehdotus kuitenkin torpattiin. Perusteluna Kelloselän syvänteen sopivat sekoittumisolosuhteet.

Oliko tosiasiallinen syy kuitenkin purkuputken hinta? Tämän saman kysymyksen voi mielestäni kohdistaa myös koko tehdashankkeeseen.

Onko tehtaan sijoituspaikka Kallaveden rannalla, kaupungin kupeessa, Savon Sellun vieressä, oikea kaupunkilaisten ja ympäristön kannalta, vai mennäänkö tässä rahan ja taloudellisen hyödyn talutusnuorassa?

 

Marjaana Mikkonen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnpulp, Kuopio, Kallavesi

Jan Hurrin kommentti: Iso osa Suomen valtion velasta voi näin haihtua kuin itsestään

Tiistai 26.2.2019 klo 9:53 - Jan Hurri

Luin Taloussanomista niin mielenkiintoisen artikkelin, että on lisättävä se tänne omiin blogi kirjoitusten joukkoon. Siinä on pohdittavaa ja uusi näkökulma tähän etenkin näin vaalien alla joidenkin puolueiden mediassa korostetusti esiin nostamaan valtionvelka asiaan...

Marjaana

Jan Hurrin kommentti: Iso osa Suomen valtion velasta voi näin haihtua kuin itsestään

Julkaistu:

Yli neljäsosa Suomen valtion velasta ja lähemmäs kolmasosa valtion velkakirjamuotoisesta velasta on velkaa valtion omalle keskuspankille, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Jos euroalueen EKP tekee niin kuin usein ennenkin ja aikansa emmittyään eli seuraa Yhdysvaltain Fedin esimerkkiä, on Suomenkin valtion tosiasialliseen velkataakkaan odotettavissa suhteellisen radikaali pysyvä kevennys.

Näin käy, jos EKP ja sitä Suomessa edustava Suomen Pankki päättävät pitää suurimman osan viime vuosina haalimistaan eurovaltioiden velkakirjoista hallussaan pysyvästi eli ikuiset ajat.

Juuri niin Fed aikoo tehdä hallussaan olevalle jättipotille Yhdysvaltain liittovaltion velkakirjoja.

Fedin suunnitelma – tai paremminkin suunnitelmien muutos – tuli ilmi keskiviikkona, kun Fed julkaisi johtokuntansa rahapolitiikkakokouksen tammikuiset pöytäkirjat.

Kokouspöytäkirjojen perusteella Fed aikoo pitää suurimman osan viime vuosina hankkimistaan liittovaltion velkakirjoista hallussaan pysyvästi eikä vain tilapäisesti niin kuin oli aiemmin suunnitellut tekevänsä.

Kyse on finanssikriisin aikana ja jälkeen toteen pantujen niin sanottujen QE-ohjelmien (Quantitative Easing, rahapolitiikan määrällinen kevennys) mittavista velkakirjahankinnoista.

Velkakirjojen käytännön mitätöinti

Fedin taseessa on tällä haavaa noin 3 800 miljardin dollarin arvosta erityyppisiä velkakirjoja, joista ylivoimaisesti suurin osa on liittovaltion velkakirjoja.

Sitä Fed ei ole toistaiseksi tarkentanut, kuinka suuren määrän liittovaltion velkakirjoja se aikoo pitää hallussaan pysyvästi. Se on kuitenkin jo ennalta tiedossa, että valtion pysyväksi muuttuva velka omalle keskuspankille on käytännössä yhtä kuin valtion velkojen vastaavan mittainen mitätöinti.

Liittovaltion rahoitusyksikkö jatkaa toki korkojen maksamista ja pääomien palautuksia myös Fedin haltuun jääville velkakirjoille, mutta Fed tilittää korot voitonjakona takaisin rahoitusyksikölle ja pääoman palautukset se sijoittaa takaisin uusiin vastaavanlaisiin liittovaltion velkakirjoihin.

Näin valtion velka sen omalle keskuspankille muuttuu iäisyysvelaksi ja menettää käytännössä merkityksensä. Paperilla ja virallisesti tämäkin velka pysyy voimassa, mutta käytännössä se haihtuu kuin usvana ilmaan.

Euroalueen keskuspankki EKP on seurannut Fedin esimerkkiä useissa viime vuosien suurissa rahapolitiikan käänteissä. Sen voi olla vaikea jättää tämäkin esimerkki seuraamatta.

EKP ja euromaiden kansalliset keskuspankit ovat viime vuosina haalineet haltuunsa mittavat määrät eurovaltioiden velkakirjoja aivan samanlaisilla teollisen mittakaavan tukiostoilla kuin Fed pani toteen aiemmin.

Suomen Pankki on valtion suurin velkoja

Euroalueen keskuspankkien hallussa on yli 2 500 miljardin euron arvosta erityyppisiä euroalueen valtioiden, pankkien ja yritysten velkakirjoja. Suurin osa potista, noin 2 200 miljardia euroa, on kiinni eurovaltioiden ja julkisten laitosten velkakirjoissa.

EKP:n paikallisena edustajana Suomen Pankki (SP) on ottanut osaa näihin tukiostoihin ostamalla lähinnä Suomen valtion velkakirjoja. Tukiostojen yhtenä sivutuotteena SP:sta on tullut Suomen valtion suurin velkoja.

SP on muutaman viime vuoden kuluessa ostanut noin 28 miljardin euron arvosta valtion velkakirjoja. Se on yli tuplaten enemmän kuin valtio on samaan aikaan tarvinnut uutta velkarahoitusta alijäämiensä rahoittamiseen.

Tätä nykyä yli neljäsosa Suomen valtion velasta ja lähemmäs kolmasosa valtion velkakirjamuotoisesta velasta on velkaa valtion omalle keskuspankille.

Virallisesti SP on toki vain yksi valtion velkoja muiden joukossa, joten valtio maksaa korkoja ja pääoman palautuksille Suomen Pankille siinä kuin muillekin velkakirjojensa haltijoille.

Mutta niin kauan kuin SP maksaa saamansa korkotulot voitonjakona takaisin valtiolle ja niin kauan kuin SP sijoittaa velkakirjojen erääntymisistä vastaanottamansa pääoman palautukset valtion uusiin samanlaisiin velkakirjoihin, on tämä osa valtion velasta yhtä tyhjän kanssa.

Talous- ja rahapolitiikan yhteispeliä

Jos iso osa SP:n hallussa olevista valtion velkakirjoista jää sen haltuun pysyvästi, muuttuu samalla tämän lajin epäsuora valtion velkahuojennus pysyväksi.

Tällainen raha- ja talouspolitiikan epävirallinen ja epäsuora yhteispeli voi osoittautua merkittäväksi julkisen talouden apuvälineeksi, mutta siitä voi yhtä hyvin koitua aikanaan enemmän ja suurempia ongelmia kuin se ensi alkuun tuntuu ratkaisevan.

Tämäkin taikatemppu voi onnistua vain sillä ehdolla, että tempun tekniikka pysyy riittävän visusti rahapolitiikan sumuverhon takana piilossa yleisöltä – ja erityisesti vaalein valittavilta talouspolitiikan päättäjiltä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtionvelka, talous, vaalit,

PIENITULOISTEN ELÄKELÄISTEN TILANTEESEEN ON SAATAVA PARANNUSTA

Sunnuntai 10.2.2019 klo 18:05

Suomessa joka kymmenellä eläkeläisellä on vakavia toimeentulo-ongelmia. Suomessa on noin 1.5 miljoonaa eläkeläisiä ja heistä n. 174 000 eläkeläistä on pienituloisia, joilla on alle 1200e kuukausieläke.  Suomessa on n. 340 000 eläkeläistä, joilla on alle tuhannen euron kuukausieläke. Kansaneläkkeen taso ei ole noussut yleisen palkka -ja hintatason nousun tahdissa. Se on 628,85e kuukaudessa ja parisuhteessa eläville se on 557,79e kuukaudessa. On huomionarvoista, että mikäli kansaneläkkeen ostovoima olisi samalla tasolla kuin 1990 -luvun alussa, pitäisi sen olla ainakin 200 euroa suurempi kuukaudessa kuin se on tällä hetkellä.  

Maassamme on tehtävä todellisia tekoja köyhien eläkeläisten tilanteen parantamiseksi. Köyhyydessä elävät eläkeläiset joutuvat tinkimään välttämättömistä menoista kuten lääkkeistä ja ruuasta. Sillä on vääjäämättä vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Pienituloisten ostovoimaa on parannettava ja pieniä eläkkeitä on nostettava. Myös takuueläkettä tulee korottaa.

Lisäksi esimerkiksi lääkekorvauksia ja sosiaali -ja terveysmaksuja on saatava kohtuullisemmiksi. Mutta hallituksen esitys uudesta asiakasmaksulaista nostaisi toteutuessaan esimerkiksi terveyskeskusmaksuja ja heikentäisi esimerkiksi pienituloisten paljon sairastavien vanhusten mahdollisuuksia päästä hoitoon.

On myös ehdottoman tärkeää, että kansan -ja takuueläkkeiden indeksikorotuksia tehdään vuosittain. Pienituloisten ostovoimaa parantamalla saadaan myös taloutta virkistymään. Lisätulot menevät yleensä aina kulutukseen ja tärkeisiin menoihin. Raha liikkuu ja palveluja ja hyödykkeitä ostetaan enemmän.

Seuraavan hallituskauden päättäjien on tehtävä hartiavoimin töitä pienituloisten eläkeläisten tilanteen parantamiseksi maassamme.

 

Marjaana Mikkonen,

Sosionomi (AMK), Varakansanedustaja,

Kansanedustajaehdokas, (vas), Savo - Karjala

Kommentoi kirjoitusta.

IHMISILLE HYVÄÄ HOITOA TULOTASOSTA RIIPPUMATTA.

Sunnuntai 10.2.2019 klo 18:03

Sosiaali -ja terveyspalvelujen uudistamisprosessissa on tärkeää pohtia sitä, kuinka ihmiset saavat jatkossa hyvää hoitoa ja palveluja tulotasosta riippumatta ja kuinka yhdenvertaisuusperiaate toteutuu.  

Hallituksen esitys uudeksi asiakasmaksulaiksi pitää sisällään parannuksia ja heikennyksiä. Huono asia on, että jos esitys toteutuu, vaikeutuu pienituloisten ihmisten hoitoon pääsy entisestään.  Hallituksen esitys uudesta asiakasmaksulaista heikentäisi esimerkiksi pienituloisten paljon sairastavien vanhusten mahdollisuuksia päästä hoitoon. Jatkossa terveyskeskuskäynneiltä voitaisiin periä 20,60 euron maksu aina 683 euroon saakka vuodessa. Hoitojen, lääkkeiden ja sairasmatkojen vuotuinen omavastuuosuus voi nousta yhteensä 1 600 euroon.

On tärkeää, että ihmiset pääsevät hoitoon ajoissa, taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Jos ihmiset eivät hakeudu hoitoon ajoissa, ongelmat pahenevat ja erikoissairaanhoidon tarve kasvaa. Se ei ole inhimillisesti eikä taloudellisesti kannattavaa.

Vasemmistoliiton esityksen mukaan ihmisten tulee päästä terveyskeskuslääkärin vastaanotolle kiireettömissä tapauksissa viikon sisällä, maksutta. Hoitotakuun nostaminen ja maksuton terveyskeskuslääkärin vastaanotto olisivat konkreettisia tekoja, tärkeitä askeleita kohti tasa-arvoisempaa terveyspalvelujärjestelmää.  Lisäksi on tärkeää luoda huomattavasti matalampi maksukatto. Vasemmistoliitto esittää 760e maksukattoa. Nämä uudistukset poistaisivat räikeimpiä eriarvoisuuksia maamme terveyspalveluissa. Sotepalvelujen ja maksupalvelulain uudistamisen myötä on parannettava yhdenvertaisuutta.

Mielestäni on tärkeää huomioida myös, että jos sote - uudistus tulee, eikä maakunnille anneta verotusoikeutta, on rahoitus hankittava asiakasmaksuilla. Sotemaksut ovat kuitenkin Suomessa jo nyt Pohjoismaiden korkeimpia. Tämä on kestämätön tilanne. Tästä kärsivät eniten pienituloiset, vanhukset ja eniten hoitoa tarvitsevat vähävaraiset ihmiset. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksua päätyi ulosottoon vuonna 2017 yli 300 000. Tähän asiaan tulee yhteiskunnassamme myös saada parannusta.

Sosiaalipalveluiden kehittäminen tulee nähdä myös tärkeänä kehittämisenkohteena terveyspalveluiden kehittämisen rinnalla. Ihminen on kohdattava kokonaisuutena. Palveluja on saatava helposti, matalan kynnyksen kautta. Ihmisiä ei pidä pompottaa luukulta toiselle ja palveluiden saatavuutta on parannettava. Ihmisten itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen tulee olla tärkeä arvo. Mielestäni myös esimerkiksi vammaisten asumispalveluiden kilpailuttaminen tulee lopettaa.

Seuraavan hallituskauden yhtenä tärkeänä tavoitteena on oltava eriarvoisuuden vähentäminen maassamme.

 

Marjaana Mikkonen

Kansanedustajaehdokas (Vas), Savo -Karjala

Kommentoi kirjoitusta.

Ajatuksia Finnpulpin maailman suurimmasta havusellutehtaasta.

Sunnuntai 20.1.2019 klo 21:55

Kuopioon suunnitellaan Finnpulpin maailman suurinta havusellutehdasta. Maakunnassa yleinen mielipide tuntuu olevan tehtaan toteuttamisen kannalla. Pääasiassa Sorsasalon lähiasukkaat ja luonnonsuojelujärjestöt ovat vastustaneet hanketta. Tehtaan ympäristöpäästöistä on tehty laajoja selvityksiä. Kuopion vesi kritisoi tehdashanketta peläten sen vaarantavan n. 10 kilometrin päässä alajuoksulla sijaitsevan Hietasalon vedenottamon vedenlaadun. Kuopion vesi vaatikin aluksi Finnpulppia vetämään purkuputken ohi hietasalon. Kuopion ympäristöjohtaja Tanja Leppäsen mukaan Hietasalon vedenottamo ei vaarannu, koska Finnpulpin päästörajat ovat niin tiukat. (SS 5.4.2017). Avin luvassa todettiin, että purkuputken jatkamiseen ei ole tarvetta, eikä tehtaan päästöistä tule olemaan haittaa vedenottamolle.

Koko maakunnassa ja etenkin Kuopiossa odotetaan innolla tehdashankkeen toteutumista. Sen odotetaan luovan tuhansia uusia työpaikkoja rakennusvaiheessa ja valmistuttuaan satoja työpaikkoja varsinaisessa tuotannossa. Tehdas luo taloudellista kasvua koko metsäsektorille ja etenkin Pohjois-Savon alueelle. Havukuitupuun hakkuumäärät kasvavat huimasti ja lisäävät työpaikkoja metsän korjuu- ja kuljetusketjuihin. Kaikki tämä olisi toteutuessaan kuin kauan odotettu lottovoitto alueen taloudelle.  Näin varmasti onkin, jos kaikki toteutuu edellä mainitulla tavalla.

Äänekoskelle valmistui syksyllä 2017 Metsä Groupin rakennuttama maailman kolmanneksi suurin biotuotetehdas. Julkisuudessa on annettu kuva, että se on rakennettu pääosin suomalaisin voimin. Tehtaan rakennustyömaan pääluottamusmiehenä toiminut Ari Harlamowin mukaan se ei pidä paikkaansa. Hän on myös arvostellut kovin sanoin työmaan olosuhteita Ahjo-lehdessä. Hänen mukaansa Äänekosken biotuotetehtaan ulkomaalaisten työntekijöiden olosuhteet ovat muistuttaneet pahimmillaan orjatyötä ja ihmiskauppaa. Keskisuomalainen julkaisi aiheesta artikkelin 12.10.2017

Harlamowin mukaan 60-70 % tehtaan rakentajista on ollut ulkomaalaisia ja koko tehdas on rakennettu 80 prosenttisesti vuokratyövoimalla.  Kaikille ulkomaalaisille työntekijöille ei ole maksettu suomalaisten työehtosopimusten mukaisia palkkoja. Jos työsopimus tehdään esimerkiksi Romaniassa tai Bulgariassa, niin palkasta sovitaan siellä. Ulkomaalaiselle työntekijälle saatetaan maksaa sovitun suuruinen palkka, mutta hän joutuu maksamaan tietyn summan takaisin työnantajalle tilityksen jälkeen.  Esimerkiksi 15,26 euron sähköalan lähetetyn työntekijän minimituntipalkan sijaan sähköasentajille oli maksettu käytännössä 4.60 e tunnilta. On rikottu myös työaikalakeja ja väärennetty työaikakirjanpitoa.

Haluan herättää ajatuksia ja toivottavasti syntyy myös keskustelua siitä, kuinka nämä asiat hoidetaan tulevassa Kuopion hankkeessa. Kuinka paljon hanke todellisuudessa työllistää suomalaisia? Toteutetaanko tehdashanke pääosin suomalaisin ja paikallisin voimin ja tuoko se tuhatmäärin työpaikkoja suomalaisille rakennusvaiheessa?  

Suuri huolenaiheeni on tehtaan vaikutus Kuopion ainutlaatuiseen järviluontoon ja mahdollisuuteen sen tuhoutumisesta kahden sellutehtaan päästöjen vuoksi. Toivottavasti tehdas toteutuessaan täyttää sille asetetut lupaukset päästöjen suhteen ja laskelmat Kallaveden kuormituskyvystä ovat todellisia, eikä lyhytnäköisen taloudellisen hyödyntavoittelun huumassa laadittuja.

 Julkaistu Savon Sanomat 

Marjaana Mikkonen, kaupunginvaltuutettu, (vas.), varakansanedustaja, Kuopio

Kommentoi kirjoitusta.

Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät -politiikka on yhä valloillaan ? "Pienituloisilta on leikattu useaan kertaan"

Maanantai 7.1.2019 klo 15:12

Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät -politiikka on yhä valloillaan – "Pienituloisilta on leikattu useaan kertaan"

Raha. Se määrittää tässä maailmassa paljon. Se on myös poliittisessa päätöksenteossa merkittävässä roolissa. Taloudellinen ajattelu on toki tärkeää, ja on tärkeää miettiä tarkkaan, mihin verorahojamme laitetaan. Mutta on muitakin arvoja kuin raha, taloudellisuus ja tehokkuus. Ihmisten elämään vaikuttavien päätösten takana on oltava inhimillisyyttä.

Inhimillistä ja ihmisläheistä päätöksenteon arvopohjaa tarvitaan, kun päätetään esimerkiksi hoitajamitoituksista vanhustenhoidossa. Ihmisille tulee taata ihmisarvoinen ikääntyminen ja hyvä hoito kotona ja hoitolaitoksessa.

Hoitolaitosten työntekijät tekevät todella tärkeää työtä. Hoitotyön arvostusta on maassamme nostettava, työolosuhteisiin ja palkkausasioihin on saatava parannusta. Resurssipula on monin paikoin todellinen ongelma.

Hoitolaitoksissa on oltava riittävästi hoitajia. Eduskunnan tulee tehdä päätöksiä, joilla turvataan maamme vanhuksille hyvä ja laadukas hoito ja hoitoalalla riittävä ja hyvinvoiva henkilöstö.

Lapsiperheköyhyys on lisääntynyt maassamme. Se on huolestuttavaa. Perheiden toimeentulo-ongelmat heijastuvat lapsiin ja vaikutukset voivat olla erittäin laaja-alaisia. Lapsiperheiden tulonsiirtoihin on tehty heikennyksiä vuosien ajan. Lapsiperheiden palvelujärjestelmään tarvitaan uudistusta. On tärkeää turvata riittävät ja laadukkaat palvelut lapsiperheille.

Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät -politiikka on maassamme edelleen valloillaan. Sipilän hallituksen aikana pienituloisilta on leikattu useaan kertaan, esimerkiksi eläkeläisten ja työttömien perusturvaa. Myös tuloerot ovat kasvaneet tällä hallituskaudella merkittävästi.

Leipäjonot kertovat karua kieltään. Ihmiset elävät köyhyydessä työssäkäymisestä huolimatta. Monet pienyrittäjät elävät usein alle köyhyysrajan olevilla tuloilla ja monen pienituloisen eläkeläisen ostovoima on olematon.

Politiikkaan tarvitaan suunnanmuutos. Keväällä on jälleen eduskuntavaalit. Eduskuntaan tarvitaan uutta verta, uusia kansanedustajia. Myös Savo-Karjalan vaalipiiristä. Lähdetään siis huhtikuussa sankoin joukoin liikkeelle ja äänestetään.

Marjaana Mikkonen, eduskuntavaaliehdokas (vas.)

Kommentoi kirjoitusta.

Kohti uutta - vaalivuotta

Lauantai 29.12.2018 klo 10:42

Vuosi 2018 lähenee loppuaan ja uusi vuosi tekee tuloaan. Tuleva vuosi on eduskuntavaalivuosi.  Seuraavat eduskuntavaalit ovat varsin mielenkiintoiset, uudet tuulet puhaltavat. Useat konkariedustajat eivät enää asetu ehdolle ja puoluekentällä on tapahtunut muutoksia.

Tulin valituksi varaedustajaksi viime eduskuntavaaleissa. Pääsin lähelle, mutta en maaliin asti.  Olisin tahtonut päästä tositoimiin Arkadianmäelle, puolustamaan pienituloisten ihmisten asioita.  Minulla oli vaalien jälkeen kaksi vaihtoehtoa: vetäytyä  nuolemaan haavoja tai nousta ja jatkaa. Politiikka on maratonlaji, sanotaan.

Tein päätöksen: lähden vielä ehdolle eduskuntavaaleihin. Kolmannet eduskuntavaalini ovat siis edessä. Haluan laittaa hanttiin köyhien kyykyttämispolitiikalle.  Lähdin  kahdeksan vuotta sitten politiikkaan mukaan juuri siksi, enkä vielä anna periksi.

Yhteiskunnassamme  ja maailmalla on viime eduskuntavaalien jälkeen tapahtunut paljon. Somemaailma tuo oman värinsä keskusteluihin. Sananvapaus ja ihmisoikeudet ovat tuon tuosta keskustelujen ytimessä. Eräs konkariedustaja on tuonut esille, että politiikka on tätä nykyä yhä enemmän suuria raflaavia otsikoita asiasisältöjen merkitysten väistyessä. Se on harmillista, mutta onneksi on vielä poliitikkoja, jotka haluavat tehdä työtä asioihin perehtyen, eikä otsikoihin pyrkien.

Monet ovat pettyneitä politiikkaan ja nykyhallituksen linjaan. Vaaleissa voi vaikuttaa, kotiin ei kannata jäädä kannattamaan. Ehdokkaana tai äänestäjänä, muutosta voi saada aikaan. Vaikka olisi kuinka pettynyt, on syytä äänestää. Arkadianmäen pääkallopaikalle kaivataan uutta verta, raikkaita ajatuksia ja uusia näkökulmia. Ehdokkaita on paljon, jokaiselle löytyy varmasti se oikea.

Vuosi 2019 vaihtuu pian. Siihen mahtuu paljon muutakin kuin vaaleja. Toivon, että se on rauhan vuosi. Että ihmisillä on kyky tehdä yhteistyötä ja auttaa toisiaan. Toivon, että yhteiskuntamme pienimmistä ja heikoimmista huolehdittaan paremmin ja lapsiperheköyhyyden poistamiseen saadaan työkaluja. Toivon, että vanhuus nähdään arvokkaana ikävaiheena ja vanhuksia hoidetaan hyvin. Toivon, että ihmisille on työtä ja että työ elättää. Toivon, että poliitikot voivat tehdä yhteistyötä kansalaisten parhaaksi yli puoluerajojen.

Ja Juicen sanoin: “Ollaan ihmisiksi.”

Hyvää uutta vuotta 2019.

Kommentoi kirjoitusta.

Merkittävä investointi tulevaisuuteen

Perjantai 7.12.2018 klo 7:40

Lukijan Sanomat

Kuopion kaupunginvaltuusto keskusteli maanantaina ensi vuoden talousarviosta, josta päätetään 10.12. Oli ilo huomata, että monet valtuutetut puoltavat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen varahenkilöjärjestelmän pilotointia ja ryhmäkokojen pienentämistä.

Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa olevilla lapsilla on paljon erilaisia kasvun, oppimisen sekä tunne-elämän haasteita. On tärkeää, että lapsia ja nuoria pystytään tukemaan varhaisessa vaiheessa. Henkilökunnan sairauspoissaolot tuovat haasteita kasvatus- ja opetustyön laadukkaaseen toteuttamiseen. Uuden varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuksen opettajille on varattava noin 13 prosenttia työajasta lapsiryhmän ulkopuoliselle suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistehtäville. Se on noin 5 tuntia viikkotyöajasta. Tämän ajan järjestäminen on useissa varhaiskasvatusyksiköissä haasteellista.

Varhaiskasvatuksen opettajien on pystyttävä tekemään lain määräämät tehtävät ilman, että lapsiryhmän muu henkilökunta kuormittuu sen vuoksi kohtuuttomasti. Henkilökunnan riittävyys lapsiryhmissä on turvattava myös niiden tehtävien aikana. Tähän asiaan voidaan vaikuttaa työvuorosuunnittelulla, mutta ei aina. Lapsiryhmien suhdeluvut ylittyvät joskus tilapäisesti eri syistä, mutta siihen ei tule vedota eikä sitä tule missään tapauksessa sallia jatkuvasti.

On äärimmäisen tärkeää, että sijaisia otetaan ja on saatavana henkilöstön sairauspoissaoloihin ja muihin todellisiin henkilöstövajauksiin. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on tärkeää huolehtia henkilöstön riittävyydestä. Varahenkilöjärjestelmä mahdollistaa myös sen, että sijaisina on lapsille tuttuja työntekijöitä. Se on erityisen tärkeää etenkin pienten lasten kasvatustyössä.

Päiväkodeissa työskentelevien opettajien ja lastenhoitajien työssäjaksamiseen on kiinnitettävä huomiota. Henkilöstövajaus kuormittaa ja vaikuttaa henkilökunnan jaksamiseen. Suuria lapsiryhmiä on voitava jakaa pieniin ryhmiin ja lasten yksilöllistä kasvua, kehitystä ja oppimista on pystyttävä tukemaan. Varahenkilöjärjestelmä vapauttaa myös päiväkodinjohtajia muihin töihin sijaisten jatkuvasta etsimisestä. Sillä on varmasti vaikutuksia päiväkodinjohtajien työssäjaksamiseen.

Varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen tarvitaan varahenkilöjärjestelmä. On tärkeää saada aikaiseksi järjestelmä, josta on todella hyötyä käytännön työhön. Varahenkilöinä tulee olla riittävästi henkilökuntaa. Järjestelmän perustamista ja ryhmäkokojen pienentämistä varten tarvitaan riittävän suuri rahallinen satsaus talousarvioon.

Politiikka on arvovalintoja. Lapsiin ja nuoriin investoiminen tulee nähdä merkittävänä investointina tulevaisuuteen. Ne satsaukset maksavat itsensä moninkertaisina takaisin.

Marjaana Mikkonen

Kuopion kaupunginvaltuutettu

Kansanedustajaehdokas (vas.)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Merkittävä investointi tulevaisuuteen

Koulu kannattelee kylää, perheet lisäävät kunnan elinvoimaa

Sunnuntai 11.11.2018 klo 10:26

Olin kuuntelemassa Vehmersalmella kyläläisten näkökulmia Kuopion koillisen maaseutualueen kouluverkkoselvityksestä. Kyläläiset puolustivat kyläkouluansa aktiivisesti ja monipuolisesti perustellen. Myös Juankoskella, Muuruvedellä ja Riistavedellä ollaan huolissaan kyläkoulujen yhdistämissuunnitelmista. On toki tärkeä muistaa, että mitään päätöksiä ei ole vielä tehty. Huoli on kuitenkin suuri.

Kasvattajana ja opettajana tahdon nostaa esille lasten ja nuorten hyvinvoinnin. Mahdollisten koulujen lakkauttamisten myötä lasten koulumatkat pidentyisivät. Pitkät koulumatkat voivat lisätä lasten ja nuorten koulu-uupumusta.

Koulukiusaaminen on valitettavan yleistä eri kouluasteilla. Kiusaamiseen täytyy pystyä puuttumaan paremmin yhteiskunnassamme. Pienessä kyläkoulussa esiintyy vähemmän kiusaamista ja häiriökäyttäytymistä. Tästä on myös tutkimusnäyttöä.

Olen seurannut vuosien varrella päättäjänä ja ammattini puolesta erilaisia kouluverkkoselvityksiä. Tarkastelun kohteena ovat usein koulujen oppilasmäärät. Mutta olen nähnyt myös sen, että kyläkoulu on säästetty, vaikka oppilasmäärä ei ole kovin suuri. Tällöin päätöksentekoon ovat vaikuttaneet muut tekijät.

Perusteluina on usein se, saadaanko kyläkoululle päteviä opettajia ja onko lapsilla riittävästi valinnanvaraa opiskeltavissa aineissa. Koulutuksen tasa-arvoisuus on toki tärkeää, mutta moni vanhempi on tuonut esille, että tärkeämpää on se, että koulu säilyy lähellä ja että koulumatkat eivät ole kohtuuttoman pitkiä.

Kuopioon on suunnitteilla valtavia hankkeita. Kehittämisen huumassa on tärkeää pitää huolta myös liitoskuntien palveluista. Koillisen alueen kylien asukkaat eivät toivo suuria urheiluhalleja eikä muuta suurellista, vaan että heidän lapsensa saavat käydä lähikoulua. Se on mielestäni varsin kohtuullinen toive.

Kyläkoulu houkuttelee kylälle lapsiperheitä, ja lapsiperheet lisäävät maaseutukuntien elinvoimaa ja vireyttä. Suomalaisilla tulee olla mahdollisuus valita, asuako maalla vai kaupungissa.

Marjaana Mikkonen

Kaupunginvaltuutettu (vas.)

Kuopio

Lukijan Sanomat

Kommentoi kirjoitusta.

TERVEYSKESKUSMAKSUT POIS

Lauantai 20.10.2018 klo 15:12

Kuopiota kehitetään varsin innovatiivisesti ja rohkeasti. Lähivuosina tehdään suuria investointeja suurella rahalla.

Mielestäni kuitenkin kaiken kehittämisen ja investoimisen keskellä on muistettava ja huolehdittava kuntamme pienituloisista ja vähävaraisista ihmisistä ja tehdä myös konkreettisia tekoja heidän hyväksi. 

Jätin 20.11.2017 valtuustoaloitteen terveyskeskusmaksujen poistamiseksi Kuopiossa. Aloite lähti eteenpäin ja asiasta äänestettiin valtuustossa 26.3.2018. Vasemmistoliitto oli yksimielisesti aloitteen takana. Aloitetta puolsi osa demarivaltuutetuista ja yksi vihreiden valtuustoryhmästä. Muut eivät nähneet asiaa tärkeänä eikä toteuttamisen arvoisena asiana. Suurin osa Kuopion valtuustosta ei siis kannata sitä, että Kuopiossa voi käydä ilmaiseksi terveyskeskuslääkärin ja hoitajan vastaanotolla. Minun mielestäni Kuopion tulisi poistaa terveyskeskusmaksu ja tehdä konkreettinen teko vähäosaisten kuntalaisten hyväksi.

Terveyskeskusmaksut ja muut asiakasmaksut sekä lääkekustannusten omavastuut ovat kaikista raskaimpia pienituloisille kansalaisille. Ne muodostavat usein vähävaraisille ihmisille todellisen esteen terveyspalveluiden piiriin hakeutumiselle. Terveyskeskusmaksujen poistaminen olisi yksi konkreettinen keino kaventaa terveyseroja.  On tärkeää, että hoitoon hakeudutaan ajoissa, eikä hoitoon hakeutuminen ole kiinni tulotasosta.

On huomionarvoista, että Helsingissä on luovuttu terveyskeskusmaksusta. Siellä voi käydä terveyskeskuslääkärin vastaanotolla maksutta. Kyllä Kuopiossakin se voitaisiin tehdä. Jos vain tahtoa löytyy.  

 

Marjaana Mikkonen

kaupunginvaltuutettu (vas.), Kuopio

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveyskeskusmaksut, terveydenhoito, sosiaali ja terveys

LASTENTARHANOPETTAJIEN JA LASTENHOITAJIEN TYÖLLE ARVOSTUSTA

Lauantai 20.10.2018 klo 15:10

Päiväkotien työntekijät tekevät arvokasta työtä. Mutta palkka on pieni suhteessa työn vaativuuteen ja tärkeyteen.  Korkeasti koulutettujen lastentarhanopettajien palkka on tullut vihdoin kunnolla keskusteluun. Palkkakartellit ja erilaiset palkkasopimukset ovat puhututtaneet.  On hyvä, että varhaiskasvatustyön tärkeydestä on saatu keskustelua aikaan. Lastentarhanopettajien ja lastenhoitajien työn arvostusta on saatava nousemaan, sillä työ on erittäin vastuullista ja merkityksellistä.

Esitin Kuopion kaupunginvaltuustossa 18.12.2017 talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman 2018 –  2021 käsittelyn yhteydessä menolisäystä lastentarhanopettajien palkkojen tarkistusta sekä varhaiskasvatushenkilöstön influenssarokotuksia varten. Tavoitteena oli, että saataisiin lastentarhanopettajien palkkoja nostettua alarajalta ja että jatkossa varhaiskasvatushenkilöstö saisi ottaa vapaaehtoisen influenssarokotuksen ilmaiseksi. Asiasta äänestettiin ja vasemmistoliiton lisäksi vain yksi valtuutettu oli esityksen takana. Tämä kertoo valtuuston tahtotilasta ja valtuutettujen arvostuksesta varhaiskasvatustyötä kohtaan.

Kasvatustyössä tehdyt asiat näkyvät varmasti tulevaisuudessa, se työ kantaa hedelmää. Pienten lasten ryhmissä on oltava riittävästi aikuisia ja aikuisilla oltava aikaa antaa syliä ja läheisyyttä lapsille. Isot ryhmät ja kiire eivät ole hyväksi. Sijaisista on usein pula eikä sairaslomiin löydy aina sijaisia. Olen tehnyt tätä työtä, joten tunnen asian oikein hyvin.

Useimmilla päiväkotien lastenhoitajilla on terveydenhuoltoalan koulutus. He ovat lastenhoidon, kasvun ja kehityksen asiantuntijoita. Varhaiskasvatuksessa tehdään tärkeää tulevaisuuteen satsaavaa työtä. Tämän päivän lapset ovat tulevaisuuden yhteiskunnan pyörittäjiä. Tätä työtä tulee arvostaa huomattavasti enemmän. Palkkaus on yksi arvostuksen mittari. Myös lastenhoitajien työ on alipalkattua.

Sosiaali -ja terveyspolitiikan professori Juho Saaren johtama työryhmä on etsinyt keinoja eriarvoistumisen pysäyttämiseksi maassamme. Ryhmän lausuntojen mukaan oppimaan oppimisen edellytyksiä luomalla voidaan vahvasti vaikuttaa eriarvoistumiskehitykseen.  Työryhmä esittää mm., että vuoteen 2022 mennessä maassamme siirrytään viisivuotiaiden maksuttomaan varhaiskasvatukseen.  Työryhmä tuo esille mm. myös sen, että lapsiperheiden erilaiset tilanteet tulisi huomioida entistä paremmin lapsiperheiden etuus -ja palvelujärjestelmässämme. 

Työryhmän esittämät asiat ovat erittäin hyvänä pohjana tulevan hallituskauden päättäjille. Ensi vuoden eduskuntavaaleissa valitut edustajat voivat olla tekemässä konkreettisia tekoja eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi ja varhaiskasvatuksen laadun ja varhaiskasvatustyön arvostuksen parantamiseksi maassamme.  

 

Marjaana Mikkonen

kaupunginvaltuutettu, Kuopio, (vas)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: varhaiskasvatus, lapset, päivähoito

EI KOROTUKSIA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOIHIN

Perjantai 9.12.2016

Kuopiossa pohditaan, kritisoidaan ja puolustellaan luottamushenkilöiden ja valtuustoryhmien tukien korottamisesta.  Luottamushenkilöiden palkkioiden

korotukset ovat tuon tuosta pohdittavana kaikissa valtuustoissa.

Luottamushenkilöt tekevät työtä yhteisten asioiden eteen. He tekevät näitä

asioita monesti oman leipätyönsä ohessa. Päättäjillä on usein lapsia ja perhettä ja

aika on tiukoilla. No miksi kiireiset, työssäkäyvät ja perheelliset ihmiset sitten

lähtevät vielä yhteisten asioiden hoitajiksi? Mikä ajaa heitä tähän työhön? 

Onko se aatteen palo, oman egon esille tuontihalu vai lisätienestin toivo?

Jokaisella on varmasti se

oma motiivi, päättäjät ovat varsin heterogeenistä porukkaa. Toivon kyllä, että

suurimmalla osalla päättäjistä olisi motivaationa se aatteen palo. Yhtä kaikki,

yhteisten asioiden hoitajia tarvitaan.

Luottamustehtäviä tehdään usein tiukan aikataulutuksen mukaan. Perhe-elämä,

työelämä ja luottamustehtävien hoitaminen tarvitsevat tarkkaa aikataulutusta ja organisointia. Entä tarvitseeko heille ylipäätään maksaa mitään? Tästäkin ollaan

montaa mieltä. Joku on sitä mieltä, että ei tarvitse. Mitäs ovat lähteneet hommaan

mukaan. Se on täysin vapaaehtoista. Joku toinen varmasti ajattelee, että kyllä heille

korvaus pitää maksaa. Täytyyhän sitä menetetystä vapaa-ajasta ja tehdystä työstä

korvaus saada.  

Entä sitten ne korotukset?

Olen ollut Siilinjärven kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen. Tuolloinkin keskusteltiin luottamushenkilöiden palkkioiden korottamisista. Olin tuolloin

ehdottomasti sitä mieltä, että ei koroteta. Ei ole oikeudenmukaista korottaa luottamushenkilöiden palkkioita samaan aikaan kun leikataan vähäosaisilta.

Tuolloin ei korotuksia tehty.

Muutin Siilinjärveltä takaisin synnyin kaupunkiini Kuopioon pari vuotta sitten. 

Olen seurannut tarkkaan Kuopion valtuuston tekemisiä.  Moni asia kyllä

mietityttää.

Minulla on huoli siitä, mihin suuntaan Kuopiota oikein viedään. Toivon totisesti,

että päätöksentekoon saadaan jatkossa lisää inhimillisyyttä.  

Luottamushenkilöiden palkkioiden nostamisesta olen edelleen samaa mieltä kuin

ollessani Siilinjärvellä kunnanhallituksessa. En kannata niitä enkä ylimääräisiä

tukiaisia valtuustoryhmille. Korottamisille ei ole minkäänlaisia perusteita aikana,

jolloin keskustellaan sairaisiin, vanhuksiin ja vammaisiin kohdennettavista säästötoimenpiteistä.

Marjaana Mikkonen

Kommentoi kirjoitusta.

ELÄMÄ ON TAISTELUN ARVOINEN

Torstai 8.12.2016

ELÄMÄ ON TAISTELUN ARVOINEN

 

Saara Aalto on pärjännyt upeasti Britannian X Factor - kilpailussa. Hän on osoittanut, kuinka taistelemalla ja kovalla työllä voi saavuttaa unelmia. Hän sanoi itsekin eräässä lähetyksessä, että hän on saavuttanut menestyksensä taistelemalla. Hän kuvasi itseään taistelijaksi.

Jäin pohtimaan tuota taisteluasiaa. Pohdin asiaa ihmiselämän ja yhteiskunnan näkökulmasta.

Jokaisella ihmisellä on oma polku kuljettavana ja omat taistelut taisteltavana.  On ylämäkeä ja alamäkeä ja välillä tai ainakin joskus voi olla hyvinkin tasaista ja tyyntä.

Poliittinen työ on tietyllä tapaa myös taistelua.  Politiikka on arvomaailmojen ja näkemyserojen kohtaamisia. Kuntapäättäjän tai kansanedustajan tulee taistella omien arvojen puolesta. Tärkeää on myös tehdä yhteistyötä muiden päättäjien kanssa. Päättäjien tulisi myös puhaltaa yhteen hiileen ja tehdä yhteistyötä kuntalaisten ja kansalaisten hyväksi. Hyvän ja avoimen dialogin kautta voidaan saada aikaan oikeudenmukaisia päätöksiä.

Kuopion kaupungissa on keskusteltu säästötoimenpiteistä, jotka kohdentuisivat sairaisiin, vammaisiin ja vanhuksiin. Mielestäni tällaiset suunnitelmat kertovat päättäjien arvomaailmasta. Toivottavasti tuollaisia leikkauksia ei saateta voimaan. Lisäksi on pohdittu luottamushenkilöiden palkkioiden korottamista. Lehdistä on saatu lukea erilaisia mielipiteitä tästä asiasta, näkökulmat ovat taistelleet. Itse en kannata noita palkkioiden korotuksia.

Yhteiskunnassamme käydään jatkuvasti erilaisia ja eritasoisia taisteluja. Saara Aalto on yksi loistava esimerkki siitä, että kannattaa uskoa itseensä ja itselle tärkeisiin asioihin. Kun tekee päämäärätietoisesti työtä tavoitteiden eteen, voi unelmista tulla totta.  Kaikilla ihmisillä on asioita, joiden puolesta taistella. Jokaisella on oma polku, omat unelmat, haasteet ja vaikeudet. Toivon, että Saaran esimerkki voisi antaa toivoa uskonsa menettäneille. Kuten eräässä laulussakin sanotaan:

Elämä on taistelun arvoinen.

 

Marjaana Mikkonen, sosionomi, varakansanedustaja, Kuopio

Kommentoi kirjoitusta.

Parempaa sisäilmaa ? vaikka lakkoillen

Torstai 8.12.2016

Päiväkodin pieni poika  ihmeissänsä oli. Miksi päiväkodissa aina huono olo tuli? Yskä vaivasi, henkeä ahdisti, kuumeen nosti niin.  Mutta selvyyttä ei silti tullut, vaikka tutkittiin.

Tarinan 4 – vuotias poika kärsi päiväkodin sisäilmaongelmista. Hänellä oli jatkuvasti nuhaa, kuumetta ja erilaisia infektiotauteja. Häntä tutkittiin, mutta syytä oireiluun ei löydetty. Monet muutkin oireilivat päiväkodissa. Lapset ja aikuiset. Henkilökuntaa sairastui astmaan.

Lopulta asia saatiin sen verran tapetille, että  päiväkodin sisäilmaa alettiin tutkia. Asiaa tutkittiin, mutta mitään ei tapahtunut. Todettiin vain, että ei syytä huoleen. Vasta vuosien jälkeen tuli tuomio. Päiväkodissa oli vakava kosteusongelma.  Harmillista, että asiaa ei tutkittu heti huolellisemmin, vaikka henkilökunta ja vanhemmat toivat asiaa jatkuvasti esille.

Samanlaisia tapauksia on maassamme paljon. Julkisten rakennusten kunto huolestuttaa kaikkialla. Ihmisiä työskentelee sisäilmaongelmaisissa ja homeongelmaisissa rakennuksissa. Maamme lapset, koululaiset ja julkisen sektorin työntekijät ovat alttiina vakaville terveysongelmille.  Opettajien ammattijärjestö OAJ:n työolobarometrin mukaan jopa yli kolmasosa kyselyyn osallistuneista työskentelee sisäilmaongelmaisella työpaikalla. Ja noilla työpaikoilla on myös paljon lapsia joiden terveys on vaarassa.

Joissakin kunnissa näihin asioihin suhtaudutaan vakavammin ja toisissa ei niin vakavasti. Mutta eihän se näin saisi olla. Maamme lapset ja työntekijäthän ovat samanarvoisia. Mutta onko näin?

Riistavedellä Melalahden koululla on suunnitteilla ulosmarssi ja lakko koulun sisäilmaongelman vuoksi. Tällä teolla haluttaisiin vauhdittaa Melalahden koulun kuntoon laittamista. Vanhempainyhdistys haluaa, syystäkin, että Riistavedelle rakennetaan uusi yhtenäiskoulu.

Sisäilmaongelmista on puhuttava.  Kissa on syytä nostaa pöydälle. Kosteusvaurioista ja homeongelmista tulee vielä pitkä lasku yhteiskunnalle. Puhumattakaan siitä, mitä tuskaa ja vaivaa ne aiheuttavat yksilötasolla.

Onko todella näin, että tarvitaan lakkoja ja mielenilmauksia jotta saadaan sisäilmaongelmat uskottaviksi? Kyllä asioihin pitäisi reagoida muutenkin. Olisiko tarinani  4-vuotiaan pojan päiväkodissa säästytty joiltakin astmadiagnooseilta, jos olisi lähdetty marssille? Nähdäänkö  tulevaisuudessa enemmänkin lakkoja ja marsseja tämän tärkeän asian puolesta?

Iso osa julkisista rakennuksista kärsii jonkunlaisista sisäilmaongelmista. Kaupungeilla ja kunnilla on pohdittavana, mikä korjataan ensin, mikä seuraavaksi. Tai korjataanko ollenkaan.

Sisäilmaongelmat on otettava vakavasti. On tärkeää huomioida nämä asiat jo uudisrakentamisessa. Tiedän monia tapauksia, joissa uusi rakennus on kosteusongelmainen vain muutaman vuoden päästä valmistumisesta. Kiireaikataululla rakentaminen voi kostautua. Ja se maksaa. On kaikin puolin kannattavampaa ja taloudellisempaa  jo rakennusvaiheessa tehdä kaikki voitava sisäilma -ja homeongelmien estämiseksi.

Tarinani poika sai lopulta apua oireisiin. Äiti jäi pois töistä ja poika otettiin pois päiväkodista. Tervehtyminen alkoi.

Osa työntekijöistä joutui pitkille sairaslomille. Joltain meni työkyky.

Entä miten kävi päiväkodin muille lapsille?

Kommentoi kirjoitusta.

LASTENSUOJELUSTA

Keskiviikko 16.11.2016 klo 20:52

Maassamme on surullisen paljon perheväkivaltaa kokevia lapsia. Pahoinpitely yksityisellä paikalla eli myös kotona on syytteen alainen rikos. Suomi on maailman kärkimaita lasten kokeman väkivallan suhteen.  Lapsena koetut väkivaltakokemukset ovat vaarana lapsen normaalille kasvulle ja kehitykselle. Se voi altistaa psykosomaattisille ja psyykkisille sairauksille ja voi aiheuttaa univaikeuksia, masennusta, oppimisvaikeuksia ja paniikkikohtauksia. Usein väkivaltaa kokeneilla lapsilla ilmenee myös väkivaltaista käyttäytymistä. Nämä ongelmat voivat ilmetä vasta vuosia tapahtuneen jälkeen.  Nämä asiat ovat yksilön ja myös yhteiskunnan tasolla merkittäviä asioita.

 Lastensuojelulaki velvoittaa viranomaisia ja kaikkia terveydenhuollon ammattilaisia ja luottamustoimessa olevia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaaville toimielimille, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Salassapitosäännösten estämättä ilmoitus on tehtävä poliisille, kun on syytä epäillä lapseen kohdistuneen (rikoslain 39/1889) 20 luvussa seksuaalirikoksena rangaistavaksi säädetty rikos tai sellainen rikoslain 21 luvussa henkeen tai terveyteen kohdistuvavana rikoksena rangaistavaksi säädetty teko, josta enimmäisrangaistuksena on vähintään kaksi vuotta vankeutta.

Sosiaaliviranomaisten tehtävä on lastensuojeluilmoituksen saatuaan tehdä selvitys siitä, onko perheessä lastensuojelutarve. Tärkeää on kartoittaa kokonaisuudessaan perheen avuntarve. Jos avuntarve todetaan, tulee sen järjestämiseen ryhtyä välittömästi. On tärkeää, että perhe saa ajoissa apua ja lapsen normaali kasvu ja kehitys sekä hyvinvointi ja terveys turvataan.

Mediassa on viime viikkoina ollut esillä Oulussa sattunut järkyttävä insestitapaus. Asia on tutkittava perusteellisesti. Viranomaisten tehtävä on suojella lasta ja tässä asiassa ei puutteita saa olla.

Sosiaaliviranomaisten, koulu- ja varhaiskasvatus- sekä terveydenhuollon ammattihenkilöiden välinen saumaton yhteistyö on tärkeää. Salassapitovelvollisuus on tärkeä asia, mutta se ei saa estää suojelemasta lasta. Lapsen edun ensisijaisuus on syytä muistaa kaikessa yhteistyössä.   

Maassamme on tärkeää myös tarkastella sosiaalityön resurssi- ja työnjakoasioita sekä pätevyysvaatimuksia. Pätevyysvaatimukset eivät saa olla estämässä eivätkä rapauttamassa sosiaalityön ja lastensuojelutyön kattavuutta. On perusteltua tarkastella ja kehittää sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien työnkuvia. Olisi syytä myös tarkastella rikoslainsäädännön uudistamista lapsiin kohdistuneiden väkivaltatekojen osalta.  

Marjaana Mikkonen, varakansanedustaja, sosionomi, Kuopio

Kommentoi kirjoitusta.

IHMISARVOA KUNNIOITTAVAA JA IHMISLÄHEISTÄ PÄÄTÖKSENTEKOA LISÄÄ

Keskiviikko 16.11.2016 klo 20:50

Raha. Se määrittää tässä maailmassa paljon. Se on myös poliittisessa päätöksenteossa merkittävässä roolissa. Taloudellisuus ja tehokkuus ovat asioita joista keskustellaan jatkuvasti kunnallisessa päätöksenteossa ja valtakunnan tasolla. Taloudellinen ajattelu on toki tärkeää, ja on tärkeää miettiä tarkkaan, mihin verorahojamme laitetaan. Mutta on muitakin arvoja kuin raha, taloudellisuus ja tehokkuus. Ihmisten elämään vaikuttavien päätösten takana on oltava inhimillisyyttä. Minä peräänkuulutan enemmän ihmisläheistä otetta päätöksentekoon.

Inhimillistä ja ihmisläheistä päätöksentekoa tarvitaan, kun päätetään esimerkiksi hoitajamitoituksista. Ihmisille tulee taata ihmisarvoinen ikääntyminen kotona ja hoitolaitoksessa. Omaishoidon säästösuunnitelmat ovat mielestäni vailla ihmisläheistä ajattelua.  Säästökohteita tulee etsiä jostain muualta.  

Minimihoitajamääräsuositus laitoksissa on tällä hetkellä 0.5 hoitajaa vanhusta kohti. Tämä on siis minimi. Kuntien ja yksityisen sektorin hoitolaitosten on mahdollista tehdä ihmisarvoa ja hyvän hoidon periaatetta kunnioittavia päätöksiä ja mahdollistaa se, että hoitajia on enemmän vanhusta kohden. Kuitenkin minimimäärä on usein se, joka toteutetaan. Tiedän, että on hoitolaitoksia, joissa hoitajia on enemmän. Nyt suunniteltava hoitajamitoituksen pudottaminen 0.4 hoitajaan vanhusta kohden on asia, jota ei missään tapauksessa mielestäni tule toteuttaa.  

Lapsiperheiden palveluista päätettäessä ihmisläheistä on se, että turvataan riittävät ja laadukkaat palvelut lapsiperheille. Lapsiperheiden tulonsiirtoihin on tehty heikennyksiä vuosien ajan. Ihmisläheinen lapsiperhepolitiikka ei tee ainakaan lisäleikkauksia niihin.

  

 

Marjaana Mikkonen, Sosionomi, varakansanedustaja, Kuopio

Kommentoi kirjoitusta.

PIENILLE YRITYKSILLE PÄRJÄÄMISEN JA MENESTYMISEN MAHDOLLISUUDET

Maanantai 9.2.2015 klo 19:01

Yrittäminen on yksi hyvä tapa työllistää itsensä. On hienoa, että yksilön ideoista syntyy tuotteita tai palveluita. Yrittäjät ovat monitaitureita ja heillä on monia lahjoja: innovatiivisuutta, luovuutta, rohkeutta, kunnianhimoa ja tiukkaa tietoa taloudesta. Siinä vain muutama esimerkki.  Aloittavat yritykset ovat usein todella innoissaan lähtemällään tiellä.

Mutta sitten on se toinen puoli. Melko pian monet yrittäjät törmäävät siihen, että työllistäminen maksaa kohtuuttoman paljon. Itse pitää tehdä kaikki, jotta viivan alle jäävä summa riittäisi omaan elämiseen. Työpäivät venyvät, vuorokauden tunnit eivät meinaa riittää kun työtä on niin paljon. Työntekijöitä ei ole varaa palkata.  Etenkin palvelualan yrityksissä näihin asioihin törmätään todella usein.

Toinen asia mikä luo varjoja pienten yritysten tielle, on arvonlisävero. Sen suuruus järkyttää.  Lisäksi 8500e arvonlisäveron määräytymisraja on aivan liian pieni ja sitä tulisikin nostaa reilusti, vähintään 20 000e saakka.

 40 vuotta itsensä työllistänyt yrittäjä sanoi minulle kerran eläkkeelle jäädessään, että tuntuu kuin yhteiskunta olisi hyljännyt. Eläke on hänellä reilusti alle tonnin. Hänellä ei ole ollut varaa eläkevakuutuksiin.

Aloitteleville yrityksille on annettava riittävästi tietoa verotuksesta, työllistämisen kuluista, eläkejärjestelmistä jne.  Verotusta tulee keventää ja eläkejärjestelmää kehittää. Tukea ja helpotuksia tarvitaan juuri sinne yrittämisen alkutaipaleelle ja pienimpiin yrityksiin.       

Itselläni on mikroyritys. Yhtenä yritykseni missiona on viedä palveluja maaseudulle ja pieniin kyliin. Työllistin aikaisemmin kymmenen osa-aikaista työntekijää. Mutta minäkin törmäsin edellä mainittuihin yrittämisen esteisiin. Minulle tulee myös paljon viestiä esimerkiksi kampaamoalan yrittäjiltä näistä esteistä.

Maassamme on Tilastokeskuksen vuoden 2013 ennakkotiedon mukaan yrityksiä 282 635. Näistä 98.9 prosenttia on alle 50 hengen pieniä yrityksiä ja alle 10 työntekijän yrityksiä on 93.4 prosenttia.

On tärkeää, että pienet yritykset nähdään merkittävinä lenkkinä taloutemme tasapainottamistyössä. Tarvitaan todellisia tekoja niiden hyväksi.

 

 

Marjaana Mikkonen, Eduskuntavaaliehdokas, Savo-Karjalan vaalipiiri, Kuopio

Kommentoi kirjoitusta.

KYLILLE ELINVOIMAA

Maanantai 9.2.2015 klo 19:01

Kaavoituspolitiikka mietityttää useissa kunnissa. Esimerkiksi Leppävirralla on huoli siitä, että sivukylillä asuinrakentamista rajoitetaan liian paljon. Rakentamista ohjataan isojen valtateiden läheisyyteen  valtakunnallisten aluesuunnittelun tavoitteiden mukaisesti. Kunta on myös jaettu vyöhykkeisiin, jossa ykkösvyöhykettä suositaan (Timolan kyläalue, Nikkilänmäki , Kotalahti ja Konnuslahti). Maaseutu on sijoitettu kolmosvyöhykkeeseen.

Mielestäni Leppävirtalaiset ovat syystäkin huolissaan.  Tällainen menettely on jälleen osoitus pitkään maassamme vallalla olleesta maaseudun autioittamispolitiikasta. Keskittämiskulttuuri on jyrännyt ja maaseutuja autioitetaan.

Mielestäni ihmisillä tulisi olla valinnanmahdollisuus asuinpaikkaan nyt ja tulevaisuudessa. Pienet kylät tarvitsevat elinvoimaa eikä kuoliniskuja. Maaseutuyrittämistä tulisi virkistää ja pienyrittämistä tukea. Suuri ei ole kaunista tässäkään asiassa.

Itse olen pienyrittäjä ja yksi yritykseni lähtökohta oli viedä palveluja maaseudulle ja pieniin kyliin. Näin osaltani haluan estää maaseudun autioittamispolitiikan kehittymistä.

Maamme on EU:n mallioppilaana ollut noudattamassa direktiivejä ja laittamassa tukipaketteihin rahaa. Nämä kaikki teot ovat oman maan kansalaisilta pois. Nyt jos koskaan on aika nostaa oman maan asiat etusijalle.

Tuleva kevät on tärkeä vaalikevät.  Vaaleissa ratkaistaan maamme suunta. Meillä on siis mahdollisuus vaikuttaa siihen, millainen Suomi tulevaisuudessa on.  Hyödynnetään siis sankoin joukoin tämä mahdollisuus.

 

Marjaana Mikkonen, Sosionomi, pienyrittäjä, eduskuntavaaliehdokas, Savo-Karjalan vaalipiiri 

Kommentoi kirjoitusta.

JÄRKI KÄTEEN!

Keskiviikko 21.1.2015 klo 17:33

Nykyisen ja edellisten maamme Hallitusten harjoittama politiikka on ollut usein vailla järjen häivää. Esimerkiksi perhepolitiikka on ollut lapsiperheitä kurittavaa ja lapsiperheiden elämisen edellytyksiä heikentävää.

Hallitus on päättänyt puolittaa kotihoidontuen vanhempien kesken ja leikata lapsilisiä. Ja Valtiovarainministerimme Antti Rinne marssittaa esille ”lohdutuksena” tuloverotuksen lapsivähennyksen. Se ei vaan hyödytä kaikkein köyhimpiä lapsiperheitämme. Ei siis järjen häivää tässä leikkaus – helpotuskuviossa.

 Valtionosuuksien leikkauksien vuoksi kunnat joutuvat tiukoille ja palveluja joudutaan leikkaamaan. Nämä asiat edelleen heikentävät lapsiperheiden hyvinvointia. Leikkaukset koskettavat erityisesti pienituloisia lapsiperheitä.  

Suomalaista sosiaaliturvaa jaetaan myös kolmansista maista tulleille, maassamme työskenteleville perheille

Kelan tilastojen mukaan vuonna 2013 maksettiin Suomesta ulkomailla asuville ulkomaalaisille lapsille lapsilisiä ja kotihoidon tukea yli 3 miljoonaa euroa.  Tukia maksetaan luonnollisesti myös Suomessa asuville ulkomaalaisten perheiden täällä asuville lapsille.  Tällaisille perheille tukia maksettiin vuonna 2013 lähes 80 miljoonaa euroa. . Ei ole kansalaisiamme kohtaan oikein, että tilanteessa, jossa joudutaan pohtimaan kovia leikkauksia omassa maassa, jaetaan tukia muualle.

Tuloerot ovat kasvaneet maassamme rajusti 2000 – luvulla. Lapsiperheiden hyvinvointia ei ole parannettu eikä eriarvoisuutta vähennetty. Vuosien ajan on tehty Suomalaisten lapsiperheiden tilannetta heikentäviä poliittisia päätöksiä. Se kertoo siitä, millaisin arvoperustein päätöksiä on tehty. Perhepolitiikkaan tarvitaan muutosta.

Myös eläkeläiset ovat maassamme erittäin tiukoilla. Raha riittää nipin napin ruokaan ja elämiseen. Asumisen ja elämisen kustannukset nousevat ja tilanne kiristyy entisestään. n.743e kuukauden eläke on reilusti alle köyhyysrajan.  

 Poliittiseen arvomaailmaan tarvitaan perustavanlaatuinen remontti.

Marjaana Mikkonen, Sosionomi, Sosiaali- ja terveysalan opettaja,

Eduskuntavaaliehdokas, Savo-Karjalan vaalipiiri

Kommentoi kirjoitusta.

HUOLESTUTTAVAA KEHITYSTÄ MAASSAMME

Keskiviikko 21.1.2015 klo 17:31

Maamme hallituksen toimet jatkavat samaa linjaa, kuin on jo vuosien ajan nähty.  Pienituloisten tilannetta ei oikeasti helpoteta. Myös lapsilisäleikkaus kertoo karua kieltään päättäjien arvomaailmasta. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät kehitys jatkuu maassamme.

Pienituloisuusraja on yhden hengen taloudessa n. 1170e kuukaudessa. Suhteellisesti eniten pienituloisia on yli 65- täyttäneissä ja eläkeläisissä ja 18 – 24 ikäisissä nuorissa.  Jos nykyinen pienituloisten tukemattomuuskehitys jatkuu, tilanne huononee entisestään . Pienituloisimmat eläkeläiset ovat niin tiukoilla tässä maassa, että olisi syytä keskustella ja tarkastella ihmisarvoisen elämisen kriteereiden täyttymisestä.  Lääkkeet maksavat paljon, ruoka ja asumisen kustannukset vievät ison siivun pienestä eläkkeestä.  Ikäihmisemme  joutuvat jäämään kotiin ja vetäytyvät sosiaalisesta elämästä  rahan tiukkuuden vuoksi .  Ikäihmistemme hyvinvoinnin parantamiseen täytyy yhteiskuntamme pystyä paremmin satsaamaan. Mielestäni esimerkiksi eläkeläisten ostovoimaa pitäisi parantaa. Näin saataisiin myös raha kiertoon, työtä, yrityksille liikevaihtoa ja valtiolle verotuloja.

Nuorten eläkeläisten tilanne on maassamme niinikään erittäin huolestuttava. Maassamme noin 3000 alle 30-vuotiasta nuorta siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle vuosittain.  Suurin osa jää eläkkeelle mielenterveysongelmien vuoksi.

Lapsiperheiden varhainen tukeminen on ollut riittämätöntä jo vuosien ajan. Se näkyy myös nuorten pahoinvoinnissa. Olisi ehdottoman tärkeää satsata pienituloisten lapsiperheiden hyvinvointia tukevaan työhön. Päätösten vaikutuksia lapsiin tulisi myös tarkastella paljon tarkemmin. Lapsilisäleikkausta ei saisi toteuttaa. Tuloverotuksen lapsivähennys ei hyödytä kaikkein köyhimpiä lapsiperheitä. Tukea tulisi kohdentaa kaikkein vähävaraisimpiin perheisiin.

Maassamme on paljon pienipalkkaisia ihmisiä ja työstä saatu palkka ei elätä. Pärjätäkseen täytyy tehdä lisätyötä tai hakea toimeentuloturvaa.  Myös monet pienyrittäjät ovat erittäin tiukoilla. Esimerkiksi työllistämisen kulut ovat aivan liian suuret. Samoin arvonlisäveron määräytymisraja  tulisi nostaa reilusti. Maassamme pitäisi elää työllä ja yrittämisellä. Mutta näin ei useinkaan ole. Ja jos nykyinen päätöksentekokulttuuri jatkuu, maassamme ei pieni pärjää kohta ollenkaan.

Elämme haasteellisia aikoja ja säästökuurit on totisinta totta. Mutta säästötoimenpiteiden vaikutuksia pitkällä tähtäimellä tulee tarkastella huolellisemmin. Olemme EU:n mallioppilaana olleet toteuttamassa kaikenmaailman direktiivejä ja etunenässä. Tavallisten suomalaisten asioiden hoitaminen on jäänyt usein retuperälle.  Suomalaisten tarpeita ja omaa päätäntävaltaa tulisi korostaa ja maassa maan tavalla ajatus kunniaan.

Marjaana Mikkonen, Sosionomi (AMK), sosiaali- ja terveysalan opettaja, pienyrittäjä, Eduskuntavaaliehdokas, Kuopio

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »