SOSIAALI- JA TERVEYSALAN AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN ERILAISIA VAIHTOEHTOJA

Share |

Sunnuntai 27.10.2013 klo 19:55


Innovaatioasiantuntija Jaana Utti painotti Savon Sanomissa (13.9.2013) vanhusten hoitotyössä vanhusten ja hoitohenkilöstön välistä yhteisöllisyyttä.  Utti toi esille, että vanhusten hoitotyössä tarvitaan muutosta asenteisiin.  Noihin ajatuksiin on helppo yhtyä. Tärkeitä asioita ovat molemmat.

Mielestäni hoitotyön tulevaisuutta ajatellen on haasteena myös se, millainen asenne koko yhteiskunnassa on vanhuutta ja vanhenemista kohtaan. Sillä on suuri merkitys, kuinka arvokkaana elämänvaiheena vanhuus nähdään. Asenneilmapiiri vaikuttaa ja muokkaa koulutusvalintoja. Alalle hakeutumiseen vaikuttaa se, kuinka kiinnostavana esim. vanhusten hoitotyö koetaan.  Myös palkalla on merkitystä.  Ajatus siitä, että hoitotyö on ”kutsumusammatti”, on kaunis, mutta vaativasta työstä tulee maksaa vaativuuden mukainen palkka.

Nuorille suunnatussa ammatillisessa peruskoulutuksessa opinnot keskeyttää noin 10 %. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut tavoitteeksi, että keskeytysten määrä laskee 7 prosenttiin vuonna 2014. Koulutustakuun toteutuksen osana oleva ammatillisen koulutuksen läpäisyohjelma tähtää siihen, että ammatillisen koulutuksen keskeyttämiset vähenevät ja ammatillisen koulutuksen läpäiseminen paranee. Tavoitteena on tukea erityisesti niitä nuoria, joilla on tavallista suurempi riski keskeyttää opinnot ja sen vuoksi ovat vaarassa syrjäytyä koulutuksesta ja yhteiskunnasta. Tarvitaan joustavia oppimispolkuja ja henkilökohtaisia opetussuunnitelmia.

Sosiaali-ja terveysalan koulutuksessakin opintoja keskeytetään siitä syystä, että vaativasta koulutuksesta ei selviydytä tai motivaatio eri syistä opintoihin on heikko. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa voitaisiinkin lisätä työvaltaisia opetusmenetelmiä.  Esimerkiksi ongelmaperustaisessa oppimisessa eli PBL (Problem Based Learning ) menetelmässä  oppiminen ja ohjaus rakentuvat vahvasti työelämän ongelmien  ja tarpeiden ympärille. Luokkahuoneissa oppimista olisi vähemmän ja työhön opittaisiin työtä tekemällä.  

Sosiaali- ja terveysalalla on tarve myös erilaisille avustaville työtehtäville.  Esimerkiksi vanhusten hoitotyössä tarvitaan ihmisiä vanhusten ulkoiluttamiseen, käytännön asioiden hoitamiseen, kaveriksi museo- ja teatterikäynneille ja monenlaisiin vastaavanlaisiin tehtäviin.  Hoitohenkilöstön työ on usein kiireistä ja tällaisille asioille ei tahdo jäädä aikaa.  Mielestäni tulisi kehittää erilaisia koulutusvaihtoehtoja erilaisiin ja avustaviin sosiaali- ja terveysalan työtehtäviin. Tarvitaan innovatiivisia näkökulmia sosiaali- ja terveysalan työtehtävien järjestämiseen ja koulutuksen suunnitteluun ja kehittämiseen.

Tämän hetkisillä ammatillista koulutusta koskevilla poliittisilla päätöksillä on suuri merkitys tulevaisuutta ajatellen.  Ammatillisen koulutuksen kehittäminen tulee nähdä tärkeänä ja määrärahoja tulee suunnata koulutuksen kehittämiseen ja järjestämiseen.

 

Marjaana Mikkonen, sosiaali- ja terveysalan opettaja - opiskelija, ammatillinen opettajakorkeakoulu


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini