Naiset ovat häviäjiä

Share |

Maanantai 13.10.2014 klo 12:17


Naiset ovat häviäjiä

Eläkeuudistusta on odotettu jännityksellä. Nyt tiedetään, että toisille se tuo parannusta ja toisille heikennystä.

Eläkeuudistuksessa häviäjiä ovat mielestäni naiset ja mm. opetus-, sosiaali- ja kasvatusalan ammattilaiset. Näiden alojen koulutus on vaativaa ja useita vuosia kestävää.

Työelämään päästään usein paljon myöhemmin kuin monelta muulta alalta. Palkkataso on selkeästi alle keskitason.

Herääkin epäilys siitä, kuinka paljon päättäjät arvostavat naisvaltaisia aloja ja eritoten opetus- sosiaali- ja kasvatusalaa.

Kenties Arkadianmäen päätöksentekopaikalla ajatellaan vieläkin, että kyseiset alat ovat vain kutsumusammatteja, eikä työ ole kovin merkittävää tai yhteiskuntaa hyödyttävää.

Nykymuotoinen sosiaalityö on kehittynyt vähäosaisten auttamistyöstä akateemiseksi alaksi.

Opettajat ovat korkeasti koulutettuja, ja lastenhoitajana päiväkodissa työskentelyyn vaaditaan kolmen vuoden koulutus.

Koulutus sisältää perusteellista tietoa lapsen kasvusta ja kehityksestä. Kasvatusalalla työskentelee hoitotyön ammattilaisia ja opetustyön ammattilaisia.

Työtä ei voi tehdä kuka tahansa ilman koulutusta. Hoitajat ja opettajat tekevät maassamme tärkeää työtä. Opetus- ja kasvatustyö on merkittävää ja tulevaisuuteen tähtäävää.

John Stuart Mill (1806-1873) on jo vuosisatoja sitten ottanut kantaa naisten asemaan yhteiskunnassamme.

Hänen mukaansa poliittisissa päätöksen teoissa tulisi pyrkiä maksimoimaan kansakunnan ja koko ihmiskunnan onnellisuus tasapuolisesti. Yhdessä tehdyillä demokraattisilla päätöksillä saadaan parempia tuloksia.

Mill on kritisoinut 1800-luvulla vallinneita näkemyksiä naisten asemaa kohtaan. Ohjekirjat ja lääketieteelliset tekstit vahvistivat näkemyksiä siitä, että naisille sopivin paikka oli kotona.

Mill myös toi esille näkemyksiä siitä, että naisten asioista huolehti joko naisten isät tai aviomies ja ettei naisilla ollut äänioikeutta. Naisten tasa-arvoisempi asema kuitenkin hyödyntäisi yhteiskuntaa, ja Mill kannatti naisten parempaa ja perusteellisempaa koulutusta.

Suomi antoi ensimmäisenä eurooppalaisena maana naisille äänioikeuden vuonna 1906. Tänä päivänä naisia koulutetaan hyvin.

Naisvaltaisten alojen arvostus on silti alakantissa. Olisi viimeinkin aika nostaa naisvaltaisten alojen arvostusta ja saada lisää tasa-arvoa työelämään ja palkkapolitiikkaan.

Maassamme on monia pienipalkkaisia aloja, eikä työllä meinaa pärjätä. Asumisen ja elämisen kustannukset nousevat hurjaa vauhtia.

Pienillä palkoilla raha juuri ja juuri riittää elämiseen. Usein ei riitäkään.

Monien suomalaisten ostovoima on erittäin heikko, jopa lähes olematon. Siksi on tärkeää, että päätösten vaikutuksia pienpalkkaisen suomalaisen työntekijän elämään arvioidaan huomattavasti nykyistä enemmän.

Marjaana Mikkonen

Sosionomi

Kuopio


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini