Ajatuksia Finnpulpin maailman suurimmasta havusellutehtaasta.

Share |

Sunnuntai 20.1.2019 klo 21:55


Kuopioon suunnitellaan Finnpulpin maailman suurinta havusellutehdasta. Maakunnassa yleinen mielipide tuntuu olevan tehtaan toteuttamisen kannalla. Pääasiassa Sorsasalon lähiasukkaat ja luonnonsuojelujärjestöt ovat vastustaneet hanketta. Tehtaan ympäristöpäästöistä on tehty laajoja selvityksiä. Kuopion vesi kritisoi tehdashanketta peläten sen vaarantavan n. 10 kilometrin päässä alajuoksulla sijaitsevan Hietasalon vedenottamon vedenlaadun. Kuopion vesi vaatikin aluksi Finnpulppia vetämään purkuputken ohi hietasalon. Kuopion ympäristöjohtaja Tanja Leppäsen mukaan Hietasalon vedenottamo ei vaarannu, koska Finnpulpin päästörajat ovat niin tiukat. (SS 5.4.2017). Avin luvassa todettiin, että purkuputken jatkamiseen ei ole tarvetta, eikä tehtaan päästöistä tule olemaan haittaa vedenottamolle.

Koko maakunnassa ja etenkin Kuopiossa odotetaan innolla tehdashankkeen toteutumista. Sen odotetaan luovan tuhansia uusia työpaikkoja rakennusvaiheessa ja valmistuttuaan satoja työpaikkoja varsinaisessa tuotannossa. Tehdas luo taloudellista kasvua koko metsäsektorille ja etenkin Pohjois-Savon alueelle. Havukuitupuun hakkuumäärät kasvavat huimasti ja lisäävät työpaikkoja metsän korjuu- ja kuljetusketjuihin. Kaikki tämä olisi toteutuessaan kuin kauan odotettu lottovoitto alueen taloudelle.  Näin varmasti onkin, jos kaikki toteutuu edellä mainitulla tavalla.

Äänekoskelle valmistui syksyllä 2017 Metsä Groupin rakennuttama maailman kolmanneksi suurin biotuotetehdas. Julkisuudessa on annettu kuva, että se on rakennettu pääosin suomalaisin voimin. Tehtaan rakennustyömaan pääluottamusmiehenä toiminut Ari Harlamowin mukaan se ei pidä paikkaansa. Hän on myös arvostellut kovin sanoin työmaan olosuhteita Ahjo-lehdessä. Hänen mukaansa Äänekosken biotuotetehtaan ulkomaalaisten työntekijöiden olosuhteet ovat muistuttaneet pahimmillaan orjatyötä ja ihmiskauppaa. Keskisuomalainen julkaisi aiheesta artikkelin 12.10.2017

Harlamowin mukaan 60-70 % tehtaan rakentajista on ollut ulkomaalaisia ja koko tehdas on rakennettu 80 prosenttisesti vuokratyövoimalla.  Kaikille ulkomaalaisille työntekijöille ei ole maksettu suomalaisten työehtosopimusten mukaisia palkkoja. Jos työsopimus tehdään esimerkiksi Romaniassa tai Bulgariassa, niin palkasta sovitaan siellä. Ulkomaalaiselle työntekijälle saatetaan maksaa sovitun suuruinen palkka, mutta hän joutuu maksamaan tietyn summan takaisin työnantajalle tilityksen jälkeen.  Esimerkiksi 15,26 euron sähköalan lähetetyn työntekijän minimituntipalkan sijaan sähköasentajille oli maksettu käytännössä 4.60 e tunnilta. On rikottu myös työaikalakeja ja väärennetty työaikakirjanpitoa.

Haluan herättää ajatuksia ja toivottavasti syntyy myös keskustelua siitä, kuinka nämä asiat hoidetaan tulevassa Kuopion hankkeessa. Kuinka paljon hanke todellisuudessa työllistää suomalaisia? Toteutetaanko tehdashanke pääosin suomalaisin ja paikallisin voimin ja tuoko se tuhatmäärin työpaikkoja suomalaisille rakennusvaiheessa?  

Suuri huolenaiheeni on tehtaan vaikutus Kuopion ainutlaatuiseen järviluontoon ja mahdollisuuteen sen tuhoutumisesta kahden sellutehtaan päästöjen vuoksi. Toivottavasti tehdas toteutuessaan täyttää sille asetetut lupaukset päästöjen suhteen ja laskelmat Kallaveden kuormituskyvystä ovat todellisia, eikä lyhytnäköisen taloudellisen hyödyntavoittelun huumassa laadittuja.

 Julkaistu Savon Sanomat 

Marjaana Mikkonen, kaupunginvaltuutettu, (vas.), varakansanedustaja, Kuopio


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini