KUOPIOLAISTEN VIIHTYISÄN ELINYMPÄRISTÖN KUSTANNUKSELLAKO KIINALAISILLE VESSAPAPERIA?

Sunnuntai 3.3.2019 klo 20:56 - Marjaana Mikkonen

KUOPIOLAISTEN VIIHTYISÄN ELINYMPÄRISTÖN KUSTANNUKSELLAKO KIINALAISILLE VESSAPAPERIA?

 

Olen syntynyt, kasvanut ja elänyt suurimman osan elämästäni Kuopiossa. Kallavesi on aina ollut minulle merkittävästi lähellä ja läsnä. Väinölänniemellä tuli paljon lapsena vietettyä aikaa. Aikuisena on ollut ilo ihailla tätä ainutlaatuista järvimaisemaa veneillen.

Kallaveden rantaan, lähes keskelle kaupunkia on tulossa maailman suurin havusellutehdas. Jotta kiinalaiset saisivat vessapaperia. Tullaanko Kallavesi turmelemaan kiinalaisten vessapaperin vuoksi?  

Olen erittäin huolissani siitä, mitä tulee tapahtumaan esimeriksi kuopiolaisten juomaveden laadulle. Entä kuinka käy kalastamisen ja Kallaveden virkistyskäytön? Kuinka paljon lähiasukkaiden viihtyvyys kärsii? Mitkä ovat lisääntyvän rekkaliikenteen haitat asukkaille?

Finnpulpin myötä on Suomeen luvattu tulevan tuhansia työpaikkoja ja rakennusvaiheessa työllistävän välillisesti useita tuhansia työntekijöitä. Toki näin varmasti onkin, jos kaikki menee luvatun mukaan. Eikä rakennusvaihetta toteuteta ulkomaisella halpatyövoimalla, kuten kävi esimerkiksi Äänekoskella. Hanke varmastikin toisi virkistymistä metsäsektorille ja kuljetusalalla riittäisi töitä.

Mutta onko oikein, että tällainen jättitehdas tulee toisen sellutehtaan viereen, lähes keskelle kaupunkia ja lähelle kaupunkilaisten juomaveden ottopaikkaa? Olen ehdottomasti sitä mieltä, että ei ole. Tehtaan paikka on väärä.

Finnpulpin päästöistä puhuttaessa sitä verrataan Äänekosken tehtaaseen. Äänekoskella tilanne oli toinen, koska tehdas rakennettiin vanhan tehtaan tilalle. Kyllähän uuden tehtaan tekniikka ja jätevedenpuhdistusjärjestelmä on huomattavasti ympäristöystävällisempi kuin vanhassa tehtaassa.

Finnpulpin yhteydessä ei suljetun kierron vedenkäsittelyjärjestelmä ole kuulemma mahdollinen. Ihmettelen kuitenkin miksi sitten Metsä Fibren Äänekosken tehtaalla tätä lähes suljettua kiertoa voidaan käyttää ja sitä tehtaan esittelyn yhteydessä oikein korostettiin.

Jätevettä tullaan Finnpulpin tehtaalta pumppaamaan Kelloselälle n. 60 000 kuutiometriä/vuorokausi. Onko tuo määrä paljon vai vähän? Sitä on tavallisen ihmisen vaikea ymmärtää tai hahmottaa. Jos muutetaan tuo vesimäärä paremmin ymmärrettävään muotoon, niin esimerkiksi uimahallissa, jossa on viisi allasta, on altaiden keskimääräinen kokonaistilavuus noin 1000 kuutiometriä. (käytin esimerkkinä Kemin uimahallia.) Eli uimahallin vesi vaihdettaisiin vuorokaudessa 60 kertaa ja se laskettaisiin järveen.

Toinen ehkä vielä helpommin hahmotettava esimerkki on täysperävaunullinen säiliöauto, jonka kokonaistilavuus on noin 60 kuutiometriä. Eli vuorokaudessa ajettaisiin Kelloselälle 1000 säiliöautollista jätevettä. Joka vuorokausi 1000 säiliöautoa, eli vuodessa 365000 rekkaa pumppaisi säiliönsä tyhjäksi jätevedestä Kallaveteen. Onko se paljon vai vähän?

Toinen seikka on tietenkin se, mitä tuo jätevesi pitää sisällään. Kuopion Vesi on huolestunut tehtaan AOX-yhdisteistä.  Finnpulpin ympäristöluvassa AOX yhdisteiden päästöraja on 1400 tonnia/vuosi. (AOX tulee sanoista adsorbable organic halogen. Se tarkoittaa sitä kloorin määrää, joka on sitoutunut teollisuuslaitoksen jäteveden eloperäisiin yhdisteisiin.)

Seikka, joka on Finnpulpin ympärillä käydyssä keskustelussa sivuttu lähes kokonaan, on tehtaan vaikutus kaupungin ilmanlaatuun. Lähinnä hajuhaittaan. Tehtaan päästöjen sanotaan olevan lähes hajuttomia. En ole kyllä käynyt yhdelläkään sellutehdaspaikkakunnalla, jossa tuo ”rahanhaju” ei olisi ainakin ajoittain läsnä.

Kun Savon Sellulta käy sopivasti tuuli kaupunkiin päin, niin ”grillimakkara haisee”. Kuten jo nykyään aikuinen poikani kerran totesi. Hän oli koko lapsuutensa aina Sellun ohi ajaessamme tuon hajun huomannut ja luullut, että makkaratehtaan piipusta tuo komea savupilvi leijailee.

Kun Finnpulpin tehtaan jäteveden purkuputken paikasta keskusteltiin, niin Kuopion Vesi esitti, että purkuputki tulisi vetää Hietasalon saaren eteläpuolelle. Tällöin ei aiheutuisi merkittävää haittaa kaupungin juomavedelle. Finnpulpin toimesta tämä ehdotus kuitenkin torpattiin. Perusteluna Kelloselän syvänteen sopivat sekoittumisolosuhteet.

Oliko tosiasiallinen syy kuitenkin purkuputken hinta? Tämän saman kysymyksen voi mielestäni kohdistaa myös koko tehdashankkeeseen.

Onko tehtaan sijoituspaikka Kallaveden rannalla, kaupungin kupeessa, Savon Sellun vieressä, oikea kaupunkilaisten ja ympäristön kannalta, vai mennäänkö tässä rahan ja taloudellisen hyödyn talutusnuorassa?

 

Marjaana Mikkonen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnpulp, Kuopio, Kallavesi