JÄRKI KÄTEEN!

Keskiviikko 21.1.2015 klo 17:33

Nykyisen ja edellisten maamme Hallitusten harjoittama politiikka on ollut usein vailla järjen häivää. Esimerkiksi perhepolitiikka on ollut lapsiperheitä kurittavaa ja lapsiperheiden elämisen edellytyksiä heikentävää.

Hallitus on päättänyt puolittaa kotihoidontuen vanhempien kesken ja leikata lapsilisiä. Ja Valtiovarainministerimme Antti Rinne marssittaa esille ”lohdutuksena” tuloverotuksen lapsivähennyksen. Se ei vaan hyödytä kaikkein köyhimpiä lapsiperheitämme. Ei siis järjen häivää tässä leikkaus – helpotuskuviossa.

 Valtionosuuksien leikkauksien vuoksi kunnat joutuvat tiukoille ja palveluja joudutaan leikkaamaan. Nämä asiat edelleen heikentävät lapsiperheiden hyvinvointia. Leikkaukset koskettavat erityisesti pienituloisia lapsiperheitä.  

Suomalaista sosiaaliturvaa jaetaan myös kolmansista maista tulleille, maassamme työskenteleville perheille

Kelan tilastojen mukaan vuonna 2013 maksettiin Suomesta ulkomailla asuville ulkomaalaisille lapsille lapsilisiä ja kotihoidon tukea yli 3 miljoonaa euroa.  Tukia maksetaan luonnollisesti myös Suomessa asuville ulkomaalaisten perheiden täällä asuville lapsille.  Tällaisille perheille tukia maksettiin vuonna 2013 lähes 80 miljoonaa euroa. . Ei ole kansalaisiamme kohtaan oikein, että tilanteessa, jossa joudutaan pohtimaan kovia leikkauksia omassa maassa, jaetaan tukia muualle.

Tuloerot ovat kasvaneet maassamme rajusti 2000 – luvulla. Lapsiperheiden hyvinvointia ei ole parannettu eikä eriarvoisuutta vähennetty. Vuosien ajan on tehty Suomalaisten lapsiperheiden tilannetta heikentäviä poliittisia päätöksiä. Se kertoo siitä, millaisin arvoperustein päätöksiä on tehty. Perhepolitiikkaan tarvitaan muutosta.

Myös eläkeläiset ovat maassamme erittäin tiukoilla. Raha riittää nipin napin ruokaan ja elämiseen. Asumisen ja elämisen kustannukset nousevat ja tilanne kiristyy entisestään. n.743e kuukauden eläke on reilusti alle köyhyysrajan.  

 Poliittiseen arvomaailmaan tarvitaan perustavanlaatuinen remontti.

Marjaana Mikkonen, Sosionomi, Sosiaali- ja terveysalan opettaja,

Eduskuntavaaliehdokas, Savo-Karjalan vaalipiiri

Kommentoi kirjoitusta.

HUOLESTUTTAVAA KEHITYSTÄ MAASSAMME

Keskiviikko 21.1.2015 klo 17:31

Maamme hallituksen toimet jatkavat samaa linjaa, kuin on jo vuosien ajan nähty.  Pienituloisten tilannetta ei oikeasti helpoteta. Myös lapsilisäleikkaus kertoo karua kieltään päättäjien arvomaailmasta. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät kehitys jatkuu maassamme.

Pienituloisuusraja on yhden hengen taloudessa n. 1170e kuukaudessa. Suhteellisesti eniten pienituloisia on yli 65- täyttäneissä ja eläkeläisissä ja 18 – 24 ikäisissä nuorissa.  Jos nykyinen pienituloisten tukemattomuuskehitys jatkuu, tilanne huononee entisestään . Pienituloisimmat eläkeläiset ovat niin tiukoilla tässä maassa, että olisi syytä keskustella ja tarkastella ihmisarvoisen elämisen kriteereiden täyttymisestä.  Lääkkeet maksavat paljon, ruoka ja asumisen kustannukset vievät ison siivun pienestä eläkkeestä.  Ikäihmisemme  joutuvat jäämään kotiin ja vetäytyvät sosiaalisesta elämästä  rahan tiukkuuden vuoksi .  Ikäihmistemme hyvinvoinnin parantamiseen täytyy yhteiskuntamme pystyä paremmin satsaamaan. Mielestäni esimerkiksi eläkeläisten ostovoimaa pitäisi parantaa. Näin saataisiin myös raha kiertoon, työtä, yrityksille liikevaihtoa ja valtiolle verotuloja.

Nuorten eläkeläisten tilanne on maassamme niinikään erittäin huolestuttava. Maassamme noin 3000 alle 30-vuotiasta nuorta siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle vuosittain.  Suurin osa jää eläkkeelle mielenterveysongelmien vuoksi.

Lapsiperheiden varhainen tukeminen on ollut riittämätöntä jo vuosien ajan. Se näkyy myös nuorten pahoinvoinnissa. Olisi ehdottoman tärkeää satsata pienituloisten lapsiperheiden hyvinvointia tukevaan työhön. Päätösten vaikutuksia lapsiin tulisi myös tarkastella paljon tarkemmin. Lapsilisäleikkausta ei saisi toteuttaa. Tuloverotuksen lapsivähennys ei hyödytä kaikkein köyhimpiä lapsiperheitä. Tukea tulisi kohdentaa kaikkein vähävaraisimpiin perheisiin.

Maassamme on paljon pienipalkkaisia ihmisiä ja työstä saatu palkka ei elätä. Pärjätäkseen täytyy tehdä lisätyötä tai hakea toimeentuloturvaa.  Myös monet pienyrittäjät ovat erittäin tiukoilla. Esimerkiksi työllistämisen kulut ovat aivan liian suuret. Samoin arvonlisäveron määräytymisraja  tulisi nostaa reilusti. Maassamme pitäisi elää työllä ja yrittämisellä. Mutta näin ei useinkaan ole. Ja jos nykyinen päätöksentekokulttuuri jatkuu, maassamme ei pieni pärjää kohta ollenkaan.

Elämme haasteellisia aikoja ja säästökuurit on totisinta totta. Mutta säästötoimenpiteiden vaikutuksia pitkällä tähtäimellä tulee tarkastella huolellisemmin. Olemme EU:n mallioppilaana olleet toteuttamassa kaikenmaailman direktiivejä ja etunenässä. Tavallisten suomalaisten asioiden hoitaminen on jäänyt usein retuperälle.  Suomalaisten tarpeita ja omaa päätäntävaltaa tulisi korostaa ja maassa maan tavalla ajatus kunniaan.

Marjaana Mikkonen, Sosionomi (AMK), sosiaali- ja terveysalan opettaja, pienyrittäjä, Eduskuntavaaliehdokas, Kuopio

Kommentoi kirjoitusta.

KOULUTUKSEN TULEVAISUUS HUOLETTAA

Keskiviikko 21.1.2015 klo 17:28

Maassamme on tiukat taloudelliset ajat ja erilaisia säästötoimenpiteitä mietitään kaikkialla.  Maassamme puhutaan nuorten syrjäytymisen ehkäisystä ja samaan aikaan leikataan koulutuksesta. Ristiriitaista politiikkaa sanoisin.

Perusopetuksessa lakkautetaan kouluja ja luokkakokoja kasvatetaan. Opettajien lomautuksia tullaan tekemään ja opettajia jää työttömiksi. OAJ:n mukaan nykyinen perusopetuslaki on liian väljä ja summittainen ja perusopetusta voidaan toteuttaa hyvin kirjavin tavoin. Esimerkiksi opetusryhmiä voidaan kasvattaa melkein rajattomasti, opetuksen määrästä voidaan tinkiä ja sijaisia voidaan jättää ottamatta. Lukioverkostoa ja ammatillisen toisen asteen verkostoa harvennetaan ja tuntimääriä vähennetään.

Kunnat leikkaavat valinnaisaineiden tuntimääriä ja tuntimäärät tulevat vähenemään entisestään vuonna 2016, kun uusi tuntijako astuu voimaan. Myös kieltenopetuksen tuntimääriä vähennetään säästösyistä. Olen tästäkin huolissani. Maassamme olisi oltava mahdollisuus valita kiinnostuksen ja tulevaisuuden suunnitelmien mukaan kieliopintoja tasapuolisesti eri puolella Suomea.  Kielitaidon köyhtymistä ei tule mahdollistaa maassamme, mutta pakkoa en kannata. Valinnanvapaus kieliopinnoissa on suotavaa.

Ammatillisesta opetuksesta leikataan myös. Lähiopetusta leikataan ja opettajia lomautetaan ja irtisanotaan. Ammatillisen aikuisopetuksen puolella jo tehtyjen leikkausten lisäksi on tulossa uusia rahoitusleikkauksia. Vuodesta 2014 –  vuoteen 2017  ammatillisesta aikuisopetuksesta ollaan leikkaamassa  21 prosenttia ja vapaasta sivistystyöstä 11 prosenttia. Yhteensä ammatillisen aikuisopetuksen leikkaukset ovat vuodesta 2012 jopa 34 prosenttia ja vapaan sivistystyön leikkaukset 18 prosenttia. Nämä lukemat ovat niin karuja, että jos ne toteutuvat, aikuiskoulutuksen avulla ei voida pidentää työuria, nostaa työllisyysastetta tai parantaa tuottavuutta.

Seuraavalla hallituksella tulee olemaan suuri vastuu. Nykyinen hallitus on jättämässä sellaisen vyyhdin, että uuden hallituksen tuleva tehtävä on lievästi sanoen haastava. Seuraavan hallituksen tehtävä on monien muiden selvitettävien asioiden ohessa selvittää, onko perusopetuslaki sellainen, että se vastaa tulevaisuuden koulun tarpeisiin ja turvataanko lailla oppilaiden tasa – arvo ja yhdenvertaisuus.   

 

Marjaana Mikkonen, sosiaali- ja terveysalan ammatillinen opettaja, Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän tarkastuslautakunnan jäsen, eduskuntavaaliehdokas, Kuopio

Kommentoi kirjoitusta.

LAPSIPERHEITÄ KURITTAVALLE POLITIIKALLE HYVÄKSYNTÄÄ SIILINJÄRVELLÄ?

Sunnuntai 16.11.2014 klo 12:07

Siilinjärven kunta on tekemässä sen, mitä vastaan olen taistellut ja sitä keskusteluun olen nostanut.  Kunnassa taitaa jyrätä takin käännön taika, koittaako lapsiperheiden kurituksen aika? Niin, olen tätä vastaan taistellut ja lapsiperheitä puolustanut. Mutta nyt harmikseni huomaan sen, on unohtunut etu pienen ihmisen!
Uutinen siitä, että Siilinjärven kunta aikoo lakkauttaa lasten kotihoidontuen kuntalisän, oli minulle suuri pettymys.  Olen äänestyttänyt Siilinjärven valtuustossa kuntalisän säilyttämisestä ennallaan vain muutamia kuukausia sitten. Silloin hävisimme niukasti äänestyksen ja kuntalisää leikattiin. Nytkö on sen aika, että kovan paineen alla unohtuu lopullisestikin lapsiperheystävällisen Siilinjärven todelliset teot ja aletaan puuhata kuntalisän kokonaan lakkauttamista? Herää kysymys, mitä seuraavaksi?
Lapsiperheiden kotihoidontuen kuntalisää ei tulisi mielestäni lakkauttaa. Siilinjärvi voisi olla esimerkkinä muille kunnille ja voisi osoittaa, että se arvostaa lapsiperheitään. Kuntalisän lakkauttaminen ei taatusti tuo säästöjä vaan uskon, että kuluja kunnalle tulee entisestään. On sanomattakin selvää, että päivähoitopaikkojen kysyntä kasvaa ja se maksaa kunnalle paljon.
Kotihoidontuen kuntalisän leikkaamisen ja lakkauttamisen kannattajat ovat perustelleet minulle, että kyllä lapset tuodaan hoitoon muutenkin, että ei kuntalisä sitä estä. Ja onpa minulle myös väitetty, että kuntalisä on niin pieni summa, että ei se kenenkään perheen elämään vaikuta. Olen ehdottomasti toista mieltä. Lapsiperheet ovat maassamme taloudellisesti tiukoilla ja lapsiperheissä on köyhyyttä. Pienikin taloudellinen tuki on todella tarpeen monille lapsiperheillemme.
Maamme hallitus on jo vuosien ajan harjoittanut lapsiperheitä kurittavaa politiikkaa ja lapsiperheiden etuuksia on leikattu. Lakkauttamalla kotihoidontuen kuntalisän Siilinjärven kunta mielestäni ”allekirjoittaa” ja hyväksyy tällaisen kurituspolitiikan.
Tiedän, että ajat ovat tiukat ja säästötalkoita tarvitaan kaikkialla. Mutta edelleen ja sinnikkäästi sanon tämän: Arvostetaan maamme lapsia ja lapsiperheitä. Säästötoimenpiteiden kauaskantoiset vaikutukset tulee tarkastella huolella ja ne tulee ottaa vakavasti. Arvostus näkyy teoissa, ei puheissa.
Marjaana Mikkonen, sosionomi, lastentarhanopettaja, sosiaali- ja terveysalan opettaja, kansanedustajaehdokas, Savo-Karjalan vaalipiiri,
Julkaistu Uutis Jousi 13.11.2014

Kommentoi kirjoitusta.

Naiset ovat häviäjiä

Maanantai 13.10.2014 klo 12:17

Naiset ovat häviäjiä

Eläkeuudistusta on odotettu jännityksellä. Nyt tiedetään, että toisille se tuo parannusta ja toisille heikennystä.

Eläkeuudistuksessa häviäjiä ovat mielestäni naiset ja mm. opetus-, sosiaali- ja kasvatusalan ammattilaiset. Näiden alojen koulutus on vaativaa ja useita vuosia kestävää.

Työelämään päästään usein paljon myöhemmin kuin monelta muulta alalta. Palkkataso on selkeästi alle keskitason.

Herääkin epäilys siitä, kuinka paljon päättäjät arvostavat naisvaltaisia aloja ja eritoten opetus- sosiaali- ja kasvatusalaa.

Kenties Arkadianmäen päätöksentekopaikalla ajatellaan vieläkin, että kyseiset alat ovat vain kutsumusammatteja, eikä työ ole kovin merkittävää tai yhteiskuntaa hyödyttävää.

Nykymuotoinen sosiaalityö on kehittynyt vähäosaisten auttamistyöstä akateemiseksi alaksi.

Opettajat ovat korkeasti koulutettuja, ja lastenhoitajana päiväkodissa työskentelyyn vaaditaan kolmen vuoden koulutus.

Koulutus sisältää perusteellista tietoa lapsen kasvusta ja kehityksestä. Kasvatusalalla työskentelee hoitotyön ammattilaisia ja opetustyön ammattilaisia.

Työtä ei voi tehdä kuka tahansa ilman koulutusta. Hoitajat ja opettajat tekevät maassamme tärkeää työtä. Opetus- ja kasvatustyö on merkittävää ja tulevaisuuteen tähtäävää.

John Stuart Mill (1806-1873) on jo vuosisatoja sitten ottanut kantaa naisten asemaan yhteiskunnassamme.

Hänen mukaansa poliittisissa päätöksen teoissa tulisi pyrkiä maksimoimaan kansakunnan ja koko ihmiskunnan onnellisuus tasapuolisesti. Yhdessä tehdyillä demokraattisilla päätöksillä saadaan parempia tuloksia.

Mill on kritisoinut 1800-luvulla vallinneita näkemyksiä naisten asemaa kohtaan. Ohjekirjat ja lääketieteelliset tekstit vahvistivat näkemyksiä siitä, että naisille sopivin paikka oli kotona.

Mill myös toi esille näkemyksiä siitä, että naisten asioista huolehti joko naisten isät tai aviomies ja ettei naisilla ollut äänioikeutta. Naisten tasa-arvoisempi asema kuitenkin hyödyntäisi yhteiskuntaa, ja Mill kannatti naisten parempaa ja perusteellisempaa koulutusta.

Suomi antoi ensimmäisenä eurooppalaisena maana naisille äänioikeuden vuonna 1906. Tänä päivänä naisia koulutetaan hyvin.

Naisvaltaisten alojen arvostus on silti alakantissa. Olisi viimeinkin aika nostaa naisvaltaisten alojen arvostusta ja saada lisää tasa-arvoa työelämään ja palkkapolitiikkaan.

Maassamme on monia pienipalkkaisia aloja, eikä työllä meinaa pärjätä. Asumisen ja elämisen kustannukset nousevat hurjaa vauhtia.

Pienillä palkoilla raha juuri ja juuri riittää elämiseen. Usein ei riitäkään.

Monien suomalaisten ostovoima on erittäin heikko, jopa lähes olematon. Siksi on tärkeää, että päätösten vaikutuksia pienpalkkaisen suomalaisen työntekijän elämään arvioidaan huomattavasti nykyistä enemmän.

Marjaana Mikkonen

Sosionomi

Kuopio

Kommentoi kirjoitusta.

Kuntalaisten etu tulee pitää mielessä

Sunnuntai 17.8.2014 klo 21:00

Viime vuosina on ollut ilmassa kuntaliitoshysteriaa. Valtion taholta luodaan pakotteita suurkuntien luomiseen. Kehyskuntia rokotetaan ja ajetaan tiukoille erinäisin keinoin. Suuri on kaunista -ajatus on ollut valloillaan.

Kuopion ja Siilinjärven kuntaliitosselvitys on käynnissä, valtion pakottamana. Selvitys on tehtävä, mutta se ei ole yhtä kuin kuntaliitos. Se tulee nyt muistaa.

Olen entisenä siilinjärveläisenä päättäjänä erittäin tietoinen siitä, että Siilinjärvellä halutaan olla itsenäisiä.

Ei ole kuntien asukkaiden etu sekään, että velkaisia kuntia lyödään yhteen. Sanoisinpa erään kuuluisan urheiluselostajan sanoja mukaillen: Mitä sieltä tulee. Sieltä tulee iso velka!

Asiassa on tietysti toinenkin puoli, jos molempien kuntaliitosneuvotteluja käyvien kuntien yhteinen tahto on liittyminen ja jos kuunnellaan kuntalaisia.

Olen paluumuuttaja Kuopiossa. Kuopio, jossa lapsuuteni ja nuoruuteni asuin, ei ole enää sama eikä samankokoinen kaupunki.

Paljon on muutosta tullut vuosien saatossa. Hyvää ja ei niin hyvää. Paljon on tehty ja paljon on vielä tehtävä kuntalaisten palvelujen parantamisessa.

Kuopio on tehnyt kuntaliitoksia ja Kuopioon on liittymässä tulevaisuudessa uusia kuntia. On tärkeää tehdä kaikki voitava sen eteen, ettei palvelujen laatu ja saatavuus mene huonompaan suuntaan.

Peräänkuulutankin huolellista pohtimista sen suhteen, kuinka palveluille tulee käymään. Ei ole kuntalaisia kohtaan oikein luvata, että palvelut eivät häviä ja kuitenkin niitä säästöjä lähdetään palvelujen keskittämisellä hakemaan.

On ehdottoman tärkeää nostaa esille ihan tavallisen kuntalaisen asema ja heidän elämänlaatunsa ja palvelujen saatavuus. Kaikki kuntalaiset ovat samanarvoisia ikään, sukupuoleen, asuinpaikkaan tai varallisuuteen katsomatta. Toivotan rehellisyyttä, rohkeutta ja suoraselkäisyyttä päätöksen tekoon.

Kuntarajat ylittävä yhteistyö on hyvä asia ja yhteistyötä kuntalaisten parhaaksi tulee tehdä. Siilinjärveläisten päättäjien tulee kuunnella edelleen ja entistä paremmin kuntalaisten mielipiteitä ja ottakaa selvää, mitä ihmiset haluavat.

Jos kuntalaiset tahtovat, liputtakaa itsenäisen Siilinjärven lippua niin korkealla ja niin pitkään, että se näkyy Arkadian mäelle asti. Pakkoon ei pidä alistua.

Kuntien tulee saada lisää elinvoimaa valtiolta. Ei suinkaan kuoliniskuja.

Laitanpa itsekin lipun korkealle salkoon tämän asian puolesta. Näkyköön se sinne pääkallopaikalle saakka.

Marjaana Mikkonen

Kuopio

Kommentoi kirjoitusta.

PERHEPOLITIIKKAAN TARVITAAN MUUTOSTA

Maanantai 9.6.2014 klo 23:16

Nykyisen ja edellisten maamme Hallitusten harjoittama perhepolitiikka on ollut lapsiperheitä kurittavaa ja heikentää lapsiperheiden elämisen edellytyksiä.

Hallitus on päättänyt puolittaa kotihoidontuen vanhempien kesken, jäädyttänyt lapsilisien indeksitarkastukset ja nyt on suunnitteilla lapsilisien leikkaukset. Lisäksi valtionosuuksien leikkauksien vuoksi kunnat joutuvat tiukoille ja palveluja joudutaan leikkaamaan. Tämäkin heikentää lapsiperheiden tilannetta ja hyvinvointia. Leikkaukset koskettavat erityisesti pienituloisia lapsiperheitä. Näissä perheissä tarvitaan varmasti jokainen sentti elämiseen.

Suomalaista sosiaaliturvaa jaetaan myös kolmansista maista tulleille, maassamme työskenteleville perheille. Ei ole kansalaisiamme kohtaan oikein, että tilanteessa, jossa joudutaan pohtimaan kovia leikkauksia omassa maassa, jaetaan tukia yhä laajemmalle ja muiden maiden kansalaisille. Ja suomalainen veronmaksaja maksaa. 

Kelan tilastojen mukaan vuonna 2013 maksettiin Suomesta ulkomailla asuville ulkomaalaisille lapsille lapsilisiä ja kotihoidon tukea yli 3 miljoonaa euroa.  Tukia maksetaan luonnollisesti myös Suomessa asuville ulkomaalaisten perheiden täällä asuville lapsille.  Tällaisille perheille tukia maksettiin vuonna 2013 lähes 80 miljoonaa euroa.

Tuloerot ovat kasvaneet maassamme rajusti 2000 – luvulla. Lapsiperheiden hyvinvointia ei ole parannettu eikä eriarvoisuutta vähennetty. Vuosien ajan on tehty Suomalaisten lapsiperheiden tilannetta heikentäviä poliittisia päätöksiä. Se kertoo siitä, millaisin arvoperustein päätöksiä on tehty. Perhepolitiikkaan tarvitaan muutosta.

 

Marjaana Mikkonen, Lastentarhanopettaja /Sosiaali- ja terveysalan opettaja, Kunnanvaltuutettu, Siilinjärvi.

Kommentoi kirjoitusta.

LAPSISSA JA NUORISSA ON TULEVAISUUS!

Maanantai 9.6.2014 klo 23:13

Tuore Brittitutkimus kertoo, että lapsuudessa tapahtunut kiusaaminen jättää jälkensä ihmiseen. Lapsena kiusatut eivät mahdollisesti toivu kiusaamisesta koskaan kokonaan. Kiusaaminen on vakava asia ja siihen täytyy puuttua.

Sosiaali- kasvatus- ja opetusalan ammattilaisena tiedän, kuinka tärkeää kiusaamisen ehkäisy työ on. Kiusaamisen ehkäiseminen on aloitettava jo varhaiskasvatuksessa.

Päiväkodeissa ja kouluissa täytyy olla riittävästi aikuisia ja on tärkeää havainnoida lasten keskinäistä vuorovaikutusta.  Kun aikuisilla on aikaa olla mukana lasten leikeissä ja välitunneilla, päästään havainnoimaan sitä, kuinka lapset toimivat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja pystytään puuttumaan kiusaamistilanteisiin jo aikaisessa vaiheessa. Kouluihin tarvitaan myös avustavaa henkilöstöä opetus- ja kasvatustyön tueksi.

Olen nähnyt työssäni päiväkodissa, kuinka lapsia jätetään leikkien ulkopuolelle. Usein kuulee päiväkodissa lasten juttelevan, että ei oteta tuota leikkiin ja me ei leikitä sinun kanssa jne. Näihin tilanteisiin puuttumalla ja ohjaamalla ja neuvomalla lapsia hyväksymään ja leikkimään eri kavereiden kanssa tehdään arvokasta kiusaamisen ehkäisytyötä. Kiusaamisen ehkäisytyö on myös syrjäytymisen ehkäisytyötä.

Tällä hetkellä suunnitellaan koulutukseen ja opetukseen kohdennettavia säästötoimenpiteitä. Samaan aikaan puhutaan nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen tärkeydestä. Mielestäni tässä on ristiriita. Mikäli opetuksesta leikataan, on vaarana, että nuorten syrjäytymisten määrä lisääntyy. Opetukseen kohdennettavien leikkausten vaikutuksia nuorten hyvinvointiin olisi tarkasteltava huolella.

Varhaiskasvatukseen ja opetukseen täytyy satsata, se on kuin rahaa pankkiin laittaisi. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus!

 

Marjaana Mikkonen, Lastentarhanopettaja, sosionomi (AMK), sosiaali- ja terveysalan opettaja, Kunnanvaltuutettu, Siilinjärvi 

Kommentoi kirjoitusta.

Tavoite on ristiriitainen!

Tiistai 27.5.2014 klo 20:23

Savon Sanomat 27.5.2014

Tavoite on ristiriitainen!

Saimme lukea Savon Sanomista (25.5.2014), että lukio – opinnot tultaisiin rajaamaan kolmeen vuoteen ja että Eduskunta käsittelee kiireellisessä aikataulussa lukioihin kohdentuvia säästöjä syksyllä. Koulutukseen siis kohdistetaan säästöjä ja maamme nuorten tulevaisuuden näkymiä heikennetään. On käsittämätöntä, että samaan aikaan puhutaan nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen tärkeydestä ja suunnitellaan leikkauksia koulutukseen. Tässä on ristiriita.

 Yhteiskunnan täytyy tukea kaikkien nuortemme mahdollisuuksia suorittaa peruskoulun jälkeiset opinnot. Yhteiskunnan tulee mahdollistaa kaikille lapsille ja nuorille tasa-arvoinen opiskelupolku, riippumatta siitä, missä kunnassa lapsi asuu tai millainen on hänen sosiaalinen taustansa. Ammatillisen koulutuksen tai lukio – opetuksen leikkausten myötä on vaarana, että nuorten syrjäytyminen lisääntyy.  Ammatillisen koulutuksen voimavaroistahan on jo leikattu ja lisää tullaan leikkaamaan. Tämän suuntainen säästöpolitiikka ei näytä hyvältä maamme tulevaisuutta ajatellen.

Esimerkiksi urheilijanuoret ovat monessa tapauksessa mahdottoman edessä, jos kilpailevat kansallisella  tai kansainvälisellä tasolla ja samalla meinaavat suorittaa lukio – opinnot kunniakkaasti kolmessa vuodessa. Jos lukio – opinnot täytyy jatkossa rutistaa kolmessa vuodessa, tietää se vääjäämättä opintojen keskeyttämistä tai lahjakkaan urheilijanuoren kilpauran katkeamista. Suomessa on pystyttävä opiskelemaan ja urheilemaan menestyksekkäästi tulevaisuudessakin. Mielestäni ei missään tapauksessa tule kiristää tavoitteellisesti urheilevien opiskelevien nuorten tilannetta. Nythän ollaan myös laajasti huolestuneita maamme huippu – urheilun tasosta ja sen säilyttämisestä.

 Yhteiskunnan täytyy tukea myös oppilaita, jotka tarvitsevat syystä tai toisesta enemmän kuin kolme vuotta lukio – opintojen suorittamiseen. Kaikki oppilaat eivät ole samanlaisia ja jokaisella on oma oppimistyyli ja tahti. Ei ole kenenkään etu, että lähdetään pakottamaan nuoria samaan muottiin.

Nuoren elämä on usein myllerryksiä täynnä ja kasvaminen aikuiseksi ei tapahdu kivuitta. Nuorten itsenäistymistä ja itsensä työllistämistä ja sitoutumista opiskeluun täytyy tukea.  On tärkeää, että nuoret työllistyvät ja löytävät paikkansa yhteiskunnassa.

Maamme nuorilla tulee olla mahdollisuus edetä elämässä ja yhteiskunnan täytyy pitää siitä huoli.

Marjaana Mikkonen, Ammatillinen opettaja, Lastentarhanopettaja,  Kunnanvaltuutettu, Siilinjärvi

Kommentoi kirjoitusta.

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN ERILAISIA VAIHTOEHTOJA

Sunnuntai 27.10.2013 klo 19:55

Innovaatioasiantuntija Jaana Utti painotti Savon Sanomissa (13.9.2013) vanhusten hoitotyössä vanhusten ja hoitohenkilöstön välistä yhteisöllisyyttä.  Utti toi esille, että vanhusten hoitotyössä tarvitaan muutosta asenteisiin.  Noihin ajatuksiin on helppo yhtyä. Tärkeitä asioita ovat molemmat.

Mielestäni hoitotyön tulevaisuutta ajatellen on haasteena myös se, millainen asenne koko yhteiskunnassa on vanhuutta ja vanhenemista kohtaan. Sillä on suuri merkitys, kuinka arvokkaana elämänvaiheena vanhuus nähdään. Asenneilmapiiri vaikuttaa ja muokkaa koulutusvalintoja. Alalle hakeutumiseen vaikuttaa se, kuinka kiinnostavana esim. vanhusten hoitotyö koetaan.  Myös palkalla on merkitystä.  Ajatus siitä, että hoitotyö on ”kutsumusammatti”, on kaunis, mutta vaativasta työstä tulee maksaa vaativuuden mukainen palkka.

Nuorille suunnatussa ammatillisessa peruskoulutuksessa opinnot keskeyttää noin 10 %. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut tavoitteeksi, että keskeytysten määrä laskee 7 prosenttiin vuonna 2014. Koulutustakuun toteutuksen osana oleva ammatillisen koulutuksen läpäisyohjelma tähtää siihen, että ammatillisen koulutuksen keskeyttämiset vähenevät ja ammatillisen koulutuksen läpäiseminen paranee. Tavoitteena on tukea erityisesti niitä nuoria, joilla on tavallista suurempi riski keskeyttää opinnot ja sen vuoksi ovat vaarassa syrjäytyä koulutuksesta ja yhteiskunnasta. Tarvitaan joustavia oppimispolkuja ja henkilökohtaisia opetussuunnitelmia.

Sosiaali-ja terveysalan koulutuksessakin opintoja keskeytetään siitä syystä, että vaativasta koulutuksesta ei selviydytä tai motivaatio eri syistä opintoihin on heikko. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa voitaisiinkin lisätä työvaltaisia opetusmenetelmiä.  Esimerkiksi ongelmaperustaisessa oppimisessa eli PBL (Problem Based Learning ) menetelmässä  oppiminen ja ohjaus rakentuvat vahvasti työelämän ongelmien  ja tarpeiden ympärille. Luokkahuoneissa oppimista olisi vähemmän ja työhön opittaisiin työtä tekemällä.  

Sosiaali- ja terveysalalla on tarve myös erilaisille avustaville työtehtäville.  Esimerkiksi vanhusten hoitotyössä tarvitaan ihmisiä vanhusten ulkoiluttamiseen, käytännön asioiden hoitamiseen, kaveriksi museo- ja teatterikäynneille ja monenlaisiin vastaavanlaisiin tehtäviin.  Hoitohenkilöstön työ on usein kiireistä ja tällaisille asioille ei tahdo jäädä aikaa.  Mielestäni tulisi kehittää erilaisia koulutusvaihtoehtoja erilaisiin ja avustaviin sosiaali- ja terveysalan työtehtäviin. Tarvitaan innovatiivisia näkökulmia sosiaali- ja terveysalan työtehtävien järjestämiseen ja koulutuksen suunnitteluun ja kehittämiseen.

Tämän hetkisillä ammatillista koulutusta koskevilla poliittisilla päätöksillä on suuri merkitys tulevaisuutta ajatellen.  Ammatillisen koulutuksen kehittäminen tulee nähdä tärkeänä ja määrärahoja tulee suunnata koulutuksen kehittämiseen ja järjestämiseen.

 

Marjaana Mikkonen, sosiaali- ja terveysalan opettaja - opiskelija, ammatillinen opettajakorkeakoulu

Kommentoi kirjoitusta.

LAPSIPERHEYSTÄVÄLLINEN SIILINJÄRVI?

Sunnuntai 27.10.2013 klo 19:54

Eräänä aamuna lenkkipolulla vastaani tuli kaksi miestä. Hätkähdin kun toinen miehistä sanoi kohdallani: ”Hyvää huomenta!”  Katsoin mieheen ja näin varsin ystävällisen ilmeen. ”KAIKKEA HYVÄÄ ” mies sanoi ja jatkoi matkaansa. ”KIITOS SAMOIN” huusin perään ja pysähdyin. 

Tämä kohtaaminen ja miehen toivotus hyvästä tuli erityisesti mieleeni nyt, kun surullisena joudun toteamaan, että maamme Hallituksen toimet eivät tällä hetkellä lupaa hyvää meille tavallisille suomalaisille ihmisille. Kuntia ajetaan pakkoliitoksiin ja Sote – uudistusta väännetään vain hallitusporukalla.  Lapsiperheiden tilannetta huononnetaan, kun kotihoidon tukea suunnitellaan jaettavaksi vanhempien kesken. Tämä heikentää perheiden itsemääräämisoikeutta. Perheiden tilanteet ovat yksilöllisiä ja vain perhe itse osaa arvioida oman tarpeen lapsen hoidon järjestämisen suhteen. Hallitus ei valitettavasti nyt lupaa kaikkea hyvää lapsiperheille. Niin kuin ei ole luvannut vuosiin.

Kuntamme tulisi olla esimerkkinä siinä, että arvostamme lapsiperheitämme. Mielestäni kotihoidontuen kuntalisä pitää kunnassamme säilyttää ennallaan. Kuntalisän pienentämisen tuoma taloudellinen hyöty on pieni.  Jos Hallituksen kaavailema kotihoidontuen jakaminen toteutuu, moni perhe ei pysty hyödyntämään tukea täysimääräisenä ja lapset tuodaan aikaisemmin päivähoitoon. Ja se tuo kunnalle kuluja. Uusia päivähoitoryhmiä jouduttaisiin mahdollisesti perustamaan ja se on erityisen kallista. Mielestäni kotihoidontuen kuntalisän säilyttäminen ennallaan on kunnalle säästöjä tuova teko etenkin, jos kotihoidon tuen jakamisuudistus toteutuu. Lisäisimme houkuttavuuttamme lapsiperheiden silmissä ja voitaisiin saada lapsiperheitä ja verotuloja kuntaan lisää.

 Nyt on joka tapauksessa viisasta odottaa ja kuulostella, toteutuvatko maamme Hallituksen tämän hetken suunnitelmat lapsiperheiden leikkauksista.  

”KAIKKEA HYVÄÄ”, sanoi mies lenkkipolulla.  Minä haluan toivottaa KAIKKEA HYVÄÄ kuntalaisillemme, tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessakin. Ja vaikka hyvää ei hirveästi voi nyt luvata, toivon että sitä tulee jatkossa enemmän kun tehdään viisaita päätöksiä kuntalaistemme parhaaksi. Tärkeää on, että arvioidaan säästöjen pitkäaikaisia vaikutuksia laajalla näkemyksellä.

Marjaana Mikkonen, Kunnanvaltuutettu ja Kunnanhallituksen jäsen, Siilinjärvi

Kommentoi kirjoitusta.

LAPSIPERHEILTÄ LEIKATAAN JÄLLEEN

Sunnuntai 27.10.2013 klo 19:53

Hallitus suunnittelee leikkauksia lapsiperheiden etuuksiin. Lasten kotihoidon tuki suunnitellaan jaettavaksi molempien vanhempien kesken - pakolla. Toteutuessaan se johtaa siihen, että hyvin useat perheet eivät pysty hyödyntämään tukea täysimääräisenä. Perheillä täytyy mielestäni olla mahdollisuus valita omalle perheelle ja lapselle sopiva vaihtoehto näissä asioissa. Perheiden tilanteet ovat yksilöllisiä ja perheiden täytyy itse saada päättää siitä, kuka hoitaa lasta kotona tai viedäänkö lapsi päivähoitoon. Lapsen etua tulee korostaa.

Lapsiperheiden tulonsiirrot ovat jääneet jälkeen ansioiden ja elinkustannusten kehityksestä. Lapsilisä ja kotihoidon tuki sidottiin vasta maaliskuun alussa vuonna 2011 kansaneläkeindeksiin. Lähivuosina on tehty pieniä korotuksia esim. lapsilisiiin, mutta nämä lapsiperheiden tulonsiirtojen korotukset eivät riitä kattamaan viidentoista vuoden aikana lapsiperheiden tulonsiirtoihin synnyttämää kuoppaa. Nyt tämä kotihoidontuen jakaminen vääjäämättä heikentää jälleen lapsiperheiden asemaa ja itsemääräämisoikeutta.

Nyt suunnitelmissa olevien lapsiperheiden leikkaussuunnitelmista tulisi ehdottomasti tehdä lapsivaikutusten arviointia ja vaikutuksia pitäisi arvioida erilaisten perheiden kohdalla.

Kannan suuresti huolta myös maamme pieni- ja keskituloisten ihmisten elämänedellytyksistä tulevaisuudessa. Heistä, jotka ahkerasti tekevät työtä pienellä ja keskipalkalla.  He eivät tälläkään hetkellä meinaa pärjätä.  Esim. lapsiperheissä on köyhyyttä työssäkäynnistä huolimatta.

Kunnissa joudutaan tällä hetkellä pohtimaan sitä, mistä leikataan ja mistä saadaan kunnille lisää tuloja. Mielestäni lapsiperheiden tukia ei pidä lähteä leikkaamaan. Maamme lasten hyvinvoinnista tulee niin valtion kuin kuntienkin pitää huolta nyt ja tulevaisuudessa ja on katsottava säästötoimien vaikutuksia pitkällä tähtäimellä.

Marjaana Mikkonen, Kunnanvaltuutettu ja Kunnanhallituksen jäsen, Siilinjärvi

Kommentoi kirjoitusta.

TAITAA TULLA PAHA KAKKU

Sunnuntai 27.10.2013 klo 19:51

”Tule hyvä kakku, älä tule paha kakku” - hokemaa olen ilokseni saanut kuunnella ja itsekin lasten kanssa sitä lorutella useiden vuosien ajan kasvatustyössäni.  

Kun katson lapsia, jotka hiekkalaatikolla taiteilevat hiekkakakkuja parhaan kykynsä mukaan, toiveenaan saada hyvä kakku aikaiseksi , liikutun. Mieleeni tulee toinen suuremman mittakaavan ”kakkutehdas” – näin vertauskuvallisesti. Nimittäin  armas valtiovaltamme.

Näyttää vahvasti siltä, että tuossa kakkutehtaassa ei olla tätä nykyä saamassa aikaan ”hyvää kakkua”. Valtion osuuksia leikataan kunnilta ja kunnat tulevat olemaan vaikeuksissa palvelujen tuottamisen suhteen. Ja avuksi valtio lupaa vähentää kuntien lakisääteisiä velvoitteita. Kannan huolta siitä, kuinka tavallisen kuntalaisen käy tässä prosessissa. Kuinka käy palvelujen laadun? Pahoin pelkään, että ei hyvin. Mikäli esim. päiväkotien ryhmäkokoihin ja hoitajien pätevyysvaatimuksiin annetaan lisää väljyyttä, on vaarana, että päiväkotien ryhmäkoot paisuvat entisestään ja päiväkoteihin otetaan epäpätevää ”halvempaa” työvoimaa.  On lyhytnäköistä politiikkaa, jos ajatellaan, että pienten lasten kasvatuksesta voi vastata kuka tahansa, vaikka ilman koulutusta.

On ristiriitaista, jos samaan aikaan puhutaan nuorten syrjäytymisen ehkäisystä ja lastenhoitoalalla väljyyden lisäämisestä esim. pätevyysvaatimuksiin.  Vakava syrjäytyminen alkaa usein jo varhaislapsuudessa. On ehdottoman tärkeää, että lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan ammattitaidolla, tietämyksellä ja sydämellä.  Varhaiskasvatuksen laatuun tulee panostaa ja kasvatus ja opetus tulee nähdä merkittävänä satsauksena tulevaisuuteen. Laadukas varhaiskasvatus on syrjäytymisen ehkäisytyötä. Valtiovallan kakku lässähtää ja paha kakku tulla tupsahtaa, jos päätöksiä tehtäessä ei nähdä ihmiselon alkutaipaleella olevan suuri merkitys ihmisen koko elämänkulkuun.

Päiväkodin hiekkalaatikolla tehdään kakkuja ilolla ja antaumuksella. Lapset toivovat vilpittömästi hyvän kakun tulevan. Minä toivon, että valtion  ”kakkutehtaassa” tulee parempia kakkuja, kuin miltä nyt näyttää.

Hiekkalaatikon kakkutaitureiden puolestapuhuja:

Marjaana Mikkonen, Lastentarhanopettaja,

Kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen, Siilinjärvi        

Kommentoi kirjoitusta.

Kuopiosta esimerkkiä

Sunnuntai 24.2.2013 klo 9:53

Lapsiperheiden palveluihin on tulossa parannusta Kuopiossa (SS 12.1.). Kuopion kaupunki on varannut kuluvan vuoden budjettiin 150 000 euron määrärahan muiden kuin lastensuojeluasiakkaiden lapsiperheiden kotipalveluihin. Tämä on hyvä suunnannäyttö myös muille kunnille.

Lapsiperheiden kotipalveluja on leikattu 1990-luvun lamasta lähtien ja kotipalvelua on ollut kunnissa lastensuojeluasiakkaille. Kunnat ovat leikanneet lapsiperheiden palveluja säästösyistä.

Lapsiperheiden ja nuorten hyvinvointia tukevat palvelut on vaikeinakin taloudellisina aikoina pystyttävä säilyttämään. Lapsilisiin tehdyt pienet korotukset eivät riitä kattamaan viidentoista vuoden aikana tulonsiirtoihin syntynyttä kuoppaa.

Lapsiperheiden tulonsiirrot ovat jääneet jälkeen elinkustannusten kehityksestä. Lapsilisä ja kotihoidontuki sidottiin vasta kaksi vuotta sitten kansaneläkeindeksiin.

Lapsiperheköyhyys on moninkertaistunut. Lapsiperheissä on köyhyyttä työssäkäynnistä huolimatta. Viimeaikaiset keskustelut palkkojen alentamisista eivät tätä huolta vähennä.

Lapsiperheiden pärjäämisen sekä lasten tasapainoisen kasvun ja kehityksen tukemiseksi on yhteiskunnassamme tehtävä kaikki mahdollinen. Näihin asioihin panostaminen on syrjäytymisen ennaltaehkäisytyötä.

Marjaana Mikkonen

Kunnanvaltuutettu

Siilinjärvi

Kommentoi kirjoitusta.

KUNTALAISTEN SIILINJÄRVI

Perjantai 28.9.2012 klo 21:35

Kotikuntani on Siilinjärvi ja haluan tehdä työtä sen eteen, että kunnassani asioita hoidetaan kuntalaisille parhaalla mahdollisella tavalla, ihmisiä kuunnellen ja heidän asioitaan eteenpäin vieden. Minulle on tärkeää, että ihmisten tarpeet tuodaan päätöksenteon keskiöön ja päättäjät ajavat kuntalaisten asioita päämäärätietoisesti ja suurella sydämellä parempaan suuntaan.  Haluan, että lähidemokratia säilyy ja päätäntävalta säilyy kuntalaisilla.  Uskon, että liittyminen Kuopioon heikentäisi tätä mahdollisuutta.  Uskon, että jos liityttäisiin Kuopioon, heikkenisivät kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet ja lähidemokratia ja palvelujen laadusta ja saatavuudesta jouduttaisiin tinkimään. Siispä haluan pitää Siilinjärven Siilinjärvenä – omana ja itsenäisenä. Yhteistyötä  tulee toki tehdä yli kuntarajojen , kuntalaisten etu kirkkaana mielessä tietenkin.

Sosiaali- ja terveys sekä kasvatus- ja opetuspalvelut ovat omaa alaani ja sydäntäni lähellä.  Olen lasten ja  nuorten sekä ikäihmisten asioiden puolesta puhuja.  Haluan laatua näihin palveluihin. Puolustan myös lähipalveluja ja toivon, että liiallinen keskittämiskulttuuri saadaan maassamme kuriin.  Maalla on pystyttävä elämään ja palveluita tarvitaan myös siellä.  Paikallista ja pienyrittämistä täytyy tukea.

Vaalit lähestyvät ja kohta on taas mahdollisuus vaikuttaa siihen, kuinka asioita hoidetaan kunnassamme. Voimme päättää, millaisin arvoin meille kaikille tärkeitä päätöksiä tullaan kunnassamme tekemään. Käytetään siis tätä mahdollisuutta hyväksi ja lähdetään sankoin joukoin vaaliuurnille lokakuussa.

Marjaana Mikkonen, Siilinjärvi, www.marjaanamikkonen.fi

Kommentoi kirjoitusta.

KASVATUKSEEN JA KOULUTUKSEEN TÄYTYY PANOSTAA

Perjantai 28.9.2012 klo 21:33

Opetus- ja kulttuuriministeriössä suunnitellaan uudistusta, joka toisi mukanaan ammattikoulujen opiskelijavalintoihin uudistuksia. Uudistuksen myötä lakkautettaisiin mm. joustava haku ammatillisiin oppilaitoksiin. Jyväskylän koulutuksen tutkimuslaitoksen Professori Stenströmin mukaan nämä uudistukset edesauttavat nuorten syrjäytymistä. (SS 16.9.2012)

Nämä uudistussuunnitelmat ovat mielestäni ristiriidassa Pääministeri Kataisen vuosien 2011 – 2015 hallitusohjelman kanssa, jossa yksi painopistealue on köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisy. On kummallista myös se, että vaikka syrjäytymisen ehkäisyyn panostetaan hallitusohjelmaa myöten, niin samaan aikaan suunnitellaan satojen miljoonien leikkauksia koulutukseen.  Nämä leikkaukset tulevat toteutuessaan vääjäämättä vaikuttamaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämismahdollisuuksiin sekä ammatillisen ja lukiokoulutuksen tarjonnan ja lähiopetuksen määrän vähenemiseen. Ja nämä toimenpiteet lisäävät syrjäytymistä. Maassamme on paljon nuoria, joille tämä uudistus väistämättä merkitsee tippumista koulutuksen ulkopuolelle ja syrjäytymiskierteen alkamista. 

Tuoreen OECD:n Education at a Glance – raportin mukaan Suomessa on sekä koulutuksen, että työelämän ulkopuolella enemmän nuoria kuin muissa Pohjoismaissa.  Vuonna 2010 kymmenen prosenttia 20 – 29- vuotiaista nuorista ei opiskellut tai käynyt töissä. Kyseisen raportin mukaan suomalaiset saivat peruskouluvuosinaan vähemmän opetusta kuin vertailumaiden oppilaat keskimäärin. Mielestäni nyt tulisi suunnitella uudistuksia, jotka parantaisivat näitä asioita.   

Olen huolissani siitä, että säästötoimet kohdentuvat jälleen kerran lapsiin ja nuoriin. Varhaiskasvatuksella ja koulutuksella on suuri merkitys syrjäytymisen ehkäisyssä. Niihin tulee panostaa vaikeinakin taloudellisina aikoina. Nuorten pääsemistä jatko – opintoihin peruskoulun jälkeen täytyy tukea aina vaan paremmin. Myös erilaisia ammattiin valmistavia koulutuspolkuja tulee kehittää enemmän ja innovatiivisesti. Mielestäni lähiopetuksen määrää ei saisi vähentää. Lastemme ja nuortemme tulee saada riittävästi laadukasta kasvatusta ja opetusta aina päivähoidosta ammatilliseen koulutukseen ja korkea - asteelle saakka.

OAj:n ammatillisten opettajien OAO:n puheenjohtaja ja OAJ:n 2 varapuheenjohtaja Päivi Koppasen mielestä ammatillinen opetus tulisi nähdä kuntien vetovoimaa lisäävänä tekijänä, kun kunnat ja yritykset saavat lähitienoilta ammattitaitoista väkeä. Näin tapahtuu monilla aloilla, esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla. (Opettajalehti, 36/2012) Kuntapäättäjät voivatkin vaikuttaa ammatillisen opetuksen laatuun mm. tekemällä yhteistyötä koulutusten järjestäjien kanssa.

Peruskouluopetuksessa tulisi pystyä toteuttamaan varhaisen puuttumisen periaatetta. Peruskouluopetuksessa opettajien työolosuhteisiin ja työmäärään tulisi kiinnittää huomioita ja peruskouluissa tulisi olla tarpeeksi apuopettajia. Lisäksi koulujen ja päiväkotien sisäilma - asioihin tulee kiinnittää huomiota enemmän. Näissä asioissa ei saa säästää.

Kasvatukseen ja koulutukseen panostaminen on tulevaisuuteen katsomista.  Yhteiskunnassamme tulee tehdä kaikki mahdollinen lastemme ja nuortemme kasvun, kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Se työ palkitaan varmasti ja kulut palautuvat yhteiskunnalle moninkertaisena takaisin.  

Marjaana Mikkonen, Lastentarhanopettaja, sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan opettajaopiskelija, Siilinjärvi

Kommentoi kirjoitusta.

LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN PUOLESTA

Tiistai 11.9.2012 klo 19:10

LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN PUOLESTA

 

Pääministeri Kataisen vuosien 2011 – 2015 hallitusohjelman yksi painopistealue on köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisy. Näiden asioiden toteuttamiseksi on käynnistetty poikkihallinnollinen toimenpideohjelma. Se on hyvä asia. Meillä ei ole varaa toistaa 90 – luvun laman leikkauksia. Esimerkiksi yhden lapsen tai nuoren syrjäytymisen on laskettu maksavan yhteiskunnalle miljoona euroa. (Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Anne Liimola 2012).

Syrjäytymisen ehkäisy alkaa jo varhaislapsuudessa ja yhteiskunnassamme tulee tehdä kaikki mahdollinen lastemme tasapainoisen kasvun ja kehityksen edistämiseksi. Se työ palkitaan varmasti ja kulut palautuvat yhteiskunnalle moninkertaisena takaisin. 

Varhaiskasvatustyöllä on suuri merkitys syrjäytymisen ehkäisyssä. Valitettavasti esimerkiksi päiväkodeissa ryhmäkoot ovat monissa paikoissa lasten hyvinvoinnin kannalta haasteellisia. Aikuisen ja lasten suhdelukujen normit eivät toteudu päivähoidon jokapäiväisessä arjessa kahdessa kolmesta päiväkodissa (Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävä poikkihallinnollinen toimenpideohjelma, STM) Säästöleikkausten uhkakuvia päivähoidossa on tällä hetkellä mm. se, että riittääkö pätevää henkilöstöä riittävästi, heikentyvätkö työolosuhteet mahdollisten säästöleikkausten vuoksi tai onko sijaisia tarpeeksi. Lasten tulevaisuus täytyy turvata vaikeissakin taloudellisissa tilanteissa. Laadukkaaseen varhaiskasvatukseen tulee satsata ja nähdä tämän työn kauaskantoiset myönteiset vaikutukset.

Lapsiperheille annettavia kotipalveluja alettiin 1990 – luvulla vähentää radikaalisti. Lapsiperheiden tukitoimet alettiin suunnata lastensuojeluperheiden tukemiseen. Mielestäni on tarpeen tuoda esille ennaltaehkäisevän työn näkökulmaa tässä asiassa. Maassamme on paljon lapsiperheitä, jotka tarvitsisivat tukea päivittäiseen arjesta selviytymiseen esimerkiksi tilapäisestä syystä. Vanhemmat voivat olla estyneitä hoitamaan täysipainoisesti lapsiaan esimerkiksi sairastumisen tai tapaturman vuoksi. Kotipalveluita tulisi suunnata myös näille perheille. Perheitä täytyisi tukea enemmän varhaisen tuen vaiheessa ja ennaltaehkäisevästi.  Ennaltaehkäisevä työ on myös yhteiskunnan varoja säästävää toimintaa.

 

Marjaana Mikkonen, Siilinjärvi

Kommentoi kirjoitusta.

VANHUSPALVELULAILLA LAATUA VANHUSTEN HOITOON?

Lauantai 8.9.2012 klo 10:02

VANHUSPALVELULAILLA LAATUA VANHUSTEN HOITOON?

 

 

Vanhusten hoidon laatuun täytyy mielestäni satsata lainsäädännön keinoin ja oikein tosissaan. Olen sitä mieltä, että hoitolaitosten hoitajamäärät tulisi määrittää laissa, sillä yksi hoidon laatua parantava tekijä on, että hoitajia on riittävästi. Mutta se ei yksin riitä. On ehdottoman tärkeää kehittää vanhusten kotihoitoa. Henkilöstömitoitusta pohdittaessa myös vanhusten kotihoitoa tulee tarkastella perusteellisesti ja sitä puolta tulee kehittää. Olen miettinyt, että eikö lakiin saada sellaista tekstiä ja pykäliä, että minimimäärästä ei voi tulla niitä maksimimääriä? Eikö ole mahdollista säätää lakia, joka takaa sen, että riittävä henkilöstömäärä ja hoidon laatu toteutuvat molemmat? Kun vihdoinkin ollaan saamassa vanhuspalvelulaki, tulee sen olla sellainen, että se mahdollistaa toimenpiteet, joilla voidaan parantaa vanhusten elämänlaatua niin hoitolaitoksissa kuin kotihoidossakin. Laki täytyy saada myös vanhustyötä oikeasti helpottavaksi työvälineeksi ja hoitotyön laadun takaajaksi. 

Hallitus on tehnyt päätöksen, että vanhusten hoidon henkilöstömitoitusta ei lailla tässä vaiheessa määrätä. (SS 31.8.2012) Kunnille annetaan nyt aikaa koettaa järjestää vanhustenhoitoa suositusten mukaan parempaan suuntaan.  Väkisinkin tulee mieleen, että vastuuta siirretään. Ja mieleeni herää kysymys: paraneeko vanhusten hoidon laatu näillä keinoin? Riittävätkö nämä suositukset?  

Yhteiskuntamme ikääntyy kovaa vauhtia ja kunnilla on erittäin tärkeä tehtävä tarkastella suurella sydämellä sitä, kuinka vanhuksemme hoidetaan oikeasti hyvin. Olen samaa mieltä Marjaana Pitkäsen kanssa siitä,(U-J, 30.8.2012), että uuden Siilinjärven valtuuston tulee käydä rakentavaa ja lisäisin itse että syvällistä arvokeskustelua siitä, kuinka kunnassamme ikäännytään arvokkaasti ja kuinka vanhuksemme täällä hoidetaan mahdollisimman laadukkaasti. Siilinjärven kunnan tulee nyt kantaa vastuu näissä asioissa.

Marjaana Mikkonen, Siilinjärvi 

Kommentoi kirjoitusta.

Mitä voimme tehdä?

Torstai 23.8.2012 klo 21:29

MITÄ ME VOIMME TEHDÄ?

Euroopan talouskriisi mietityttää meitä kaikkia enemmän tai vähemmän. Rahaa annetaan tukipakettien muodossa muille maille, vaikka omassakin maassa on paljon rahoituskohteita ja parannettavaa. Meille kerrotaan, että säästöjä on saatava, säästötalkoot ovat totisinta totta. Ja samaan aikaan rahaa työnnetään muualle. Nämä asiat syystäkin huolettaa!

Mutta mitä me kansalaiset voimme tehdä, jotta meillä täällä Suomessa palvelut turvattaisiin jatkossakin? Että säästötalkoot eivät kohdentuisi jälleen yhteiskuntamme heikompiosaisiin? Että esimerkiksi lasten, vanhusten, sairaiden tai vähävaraisten ihmisten elämää ei säästötoimilla enempää tiukennettaisi tai että työssäkäyvien ihmisten ja pieni- ja keskisuurten yrittäjien elämää ei säästötoimilla vaikeutettaisi?

Pääministeri Kataisen vuosien 2011 – 2015 hallitusohjelman yksi painopistealue on köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisy. Näiden asioiden toteuttamiseksi on käynnistetty poikkihallinnollinen toimenpideohjelmakin. Se on hyvä asia. Meillä ei ole varaa toistaa 90 – luvun laman leikkauksia. Esimerkiksi yhden lapsen tai nuoren syrjäytymisen on laskettu maksavan yhteiskunnalle miljoona euroa. (Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Anne Liimola 2012).

Syrjäytymisen ehkäisy alkaa jo varhaislapsuudessa ja yhteiskunnassamme tulee mielestäni tehdä kaikki mahdollinen lastemme tasapainoisen kasvun ja kehityksen edistämiseksi. Se työ palkitaan varmasti ja kulut palautuvat yhteiskunnalle moninkertaisena takaisin.  Varhaiskasvatustyöllä on suuri merkitys syrjäytymisen ehkäisyssä. Mutta valitettavasti esimerkiksi päiväkodeissa ryhmäkoot ovat monissa paikoissa lasten hyvinvoinnin kannalta haasteellisia. Aikuisen ja lasten suhdelukujen normit eivät toteudu päivähoidon jokapäiväisessä arjessa kahdessa kolmesta päiväkodissa (Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävä poikkihallinnollinen toimenpideohjelma, STM) Säästöleikkausten uhkakuvia päivähoidossa on mm. tällä hetkellä se, että riittääkö pätevää henkilöstöä riittävästi, heikentyvätkö työolosuhteet mahdollisten säästöleikkausten vuoksi tai onko sijaisia tarpeeksi.

Lasten tulevaisuus täytyy turvata vaikeissakin taloudellisissa tilanteissa. Laadukkaaseen varhaiskasvatukseen tulee satsata ja nähdä tämän työn kauaskantoiset myönteiset vaikutukset. Samoin yhteiskuntamme syrjäytymisvaarassa olevien ja heikompiosaisten puolestapuhujia tarvitaan. Meillä on täällä Suomessa niin paljon kohteita, johon sitä rahaa tulisi kohdentaa Euroopan tukipakettien sijaan.

Kysymykseeni MITÄ ME VOIMME TEHDÄ näiden asioiden eteen on ainakin yksi selkeä vastaus: Käyttää omaa äänioikeutta tulevissa kunnallisvaaleissa. Sillä kohta on taas mahdollisuus vaikuttaa siihen, kuinka yhteisiä asioitamme hoidetaan. Täällä omassa kunnassamme.

Marjaana Mikkonen, Siilinjärvi 

Kommentoi kirjoitusta.

Raha

Torstai 23.8.2012 klo 21:27

RAHA, RAHA, RAHA                                                                                                        2.8.2012

 

SE on ollut aina puheen aihe, vallanväline - pahan ja hyvänkin mahdollistaja. Abba yhtyekin lauloi jo vuosia sitten siitä: Money money money, must be funny, in the rich men`s world.

Elämässä on kuitenkin niin paljon muuta arvokasta kuin raha.  Terveys, rakkaus, välittäminen, läheiset ja  puhdas luonto ovat  esimerkiksi itselleni tärkeimpiä elämän onnellisuutta lisääviä asioita. Mutta raha on välttämätön asia yhteiskunnassamme, sitä ei pääse pakoon, sen kanssa on elettävä. Mutta kun se meinaa tässä maailman ajassa ottaa ylivallan ja syrjäyttää muita tärkeitä ihmisyyden mahdollistavia arvoja ja asenteita.

Otan esimerkiksi kilpailutusasian. Kun esim. sosiaali- ja terveyspalveluja kilpailutetaan, raha on usein se määräävin päätöksiin vaikuttava tekijä. Palvelut otetaan sieltä, mistä halvimmalla saadaan. Mutta tässä ajattelutavassa unohtuu yleensä se ihminen. Kun raha ratkaisee, jää usein taka – alalle esimerkiksi lähipalveluajatus ja asianomaisten ihmisten toiveet siitä kuinka asiat pitäisi hoitaa. Liian usein jää kuulematta ihmistä itseään.

Kastinen kertoi Uutis –Jousessa (mielipidekirjoitus, 2.8.2012) järkyttävän esimerkin siitä, mitä rahan puute ja kiire voivat aiheuttaa hoitotyössä. Hän toi esille, että vuodeosaston hoitojaksolla hänen omaistansa oli kehotettu tekemään tarpeensa alleen ja häntä oli pyydetty odottamaan, että iltavuorolainen tulee ja puhdistaa hänet.

Hänen esimerkkinsä ei varmasti jättänyt ketään kylmäksi. On erittäin valitettavaa ja järkyttävää, että hoitolaitoksissa ollaan näin tiukoilla. Tällaista kohtelua ei soisi kenenkään joutuvan kokemaan. Toivon voimia kaikille jotka tällaista kohtelua on joutunut tai joutuu kokemaan. Toivon myös, että hoitolaitoksissa tehdään kaikki mahdollinen, että näin ei pääse tapahtumaan.

Olen hoito- ja sosiaali- ja terveysalan ammattilainen ja opiskelen myös alan opettajaksi. Tiedän , että hoitajat ovat tiukoilla. Henkilöstöä on vähän ja sijaisia ei useinkaan palkata. Säästösyistä, koska on pakko säästää rahaa. Käännänkin katseeni päättäjiin, valtion taholle. Sinne, mistä sitä rahaa jaetaan esimerkiksi kunnille hoitopalvelujen järjestämiseen.

Myös Kuopion yliopistollisessa sairaalassa suunnitellaan säästöjen tekemistä. Siellä suunnitellaan henkilökunnan supistamista esimerkiksi lasten kirurgisella osastolla. (Vanamo, mielipidekirjoitus, Savon Sanomat, 2.8.2012). Ja näitä vastaavanlaisia säästötoimia suunnitellaan tällä hetkellä todella monessa kunnassa. Koska ei ole sitä rahaa tarpeeksi.

Päättäjät puhuvat, että kaikkien tulee osallistua säästötalkoisiin, jotta päästään näistä vaikeista ajoista ohi. Olen samaa mieltä, että kyllä kaikkien ketkä pystyvät, tulee jollain lailla osallistua. Mutta näitä säästöjä ei pidä kohdentaa yhteiskuntamme heikko – osaisiin.  Esimerkiksi vanhuksilta, lapsilta ja sairailta ei missään tapauksessa pidä ottaa.  Säästötoimenpiteitä ei tule kohdentaa sinne. Yhteiskunnassamme pitää tehdä kaikki mahdollinen, että yhteiskuntamme jäsenillä on mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään kaikissa elämänvaiheissa.

Marjaana Mikkonen, Siilinjärvi 

Kommentoi kirjoitusta.

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »