Analyysi: Sote kiertyy yhä hankalampaan umpisolmuun ? löytyykö hallituksesta avaajia?

Share |
26.02.2019

Analyysi: Sote kiertyy yhä hankalampaan umpisolmuun – löytyykö hallituksesta avaajia?

Sote-uudistuksen loppumetrit alkavat näyttää yhä kummallisemmilta, erikoistoimittaja Tiina Merikanto kirjoittaa.

Sote-uudistus
Tiina Merikanto.
Henrietta Hassinen / Yle

Perustuslakivaliokunta jätti lausuntonsa sote-laeista viime perjantaina.

Sotku soten ympärillä näyttää vain kasvavan.

1. Miksi perustuslakivaliokunnan lausunto tarjoiltiin ”hienosäätönä”?

Perustuslakivaliokunnan tiedotteen mukaan “valiokunnan vaatimista muutoksista valtaosaa voidaan luonnehtia valtiosääntöoikeudelliseksi hienosäädöksi”.

Miksi valiokunta puhuu hienosäädöstä, vaikka muutettavia kohtia on parikymmentä? Osa valiokunnan esiin nostamista asioista on toki helpompia korjata, mutta joukossa on myös kohtia, jotka vaativat paitsi ongelmanratkaisukykyä myös poliittista tahtoa.

Onko pieni muutos se, että maakuntien rahoitusta täytyy lisätä? Ne vaikuttavat paljon puhuttuun kustannusten hillintätavoitteeseen. Perustusvaliokunta sanoo, että rajoitusta maakunnan rahan käytöstä on purettava ja varmuuden vuoksi on pidettävä yllä eräänlaista ylikapasiteettia julkisessa tuotannossa.

Koska poliittinen ja asiantuntijavalmistelu ovat menneet sekaisin, sote-uudistus on toistuvasti kompuroinut ja viivästynyt. Aika kallis hinta kaikille

Eikä keskustelu EU-notifikaatiostakaan vaikuta oikein hienosäädöltä, varsinaiselta säädöltä ennemminkin.

Lakien hienosäätöä olisi ollut se, jos muutosvaatimuksia olisi ollut muutama, jotka on helppo korjata.

Mistä tässä oli kysymys? Jostain puolueitten vestintästrategiastako?

2. Miten on mahdollista, että epäselvyydet EU:n notifikaation ympärillä alkoivat välittömästi valiokunnan lausunnon julkistamisen jälkeen

Perustuslakivaliokunnan lausunto oli hädin tuskin ehditty julkaista, kun oli jo epäselvää, mitä valiokunta sanoo notifikaatiosta. Eli siis siitä, pitääkö valinnanvapauslaista tehdä valtiontukia koskeva ennakkoilmoitus EU:lle.

Jo valiokunnan tiedostustilaisuudessa perjantaina oppositio- ja hallituspuolueen edustajat sanailivat asiasta.

Viikonloppuna oppositio pillastui soten projektijohtaja Päivi Nergin valinnanvapauden EU-notifikaatiota koskevasta lausunnosta. Nerg kertoi Ylelle lauantaina, että EU:n hyväksyntä sote- ja maakuntauudistukselle voidaan ehkä hoitaa notifiointia kevyemmällä menettelyllä, oikeusvarmuusilmoituksella, ja virkamiehet selvittävät parhaillaan asiaa.

Mistä voimme tietää, että sote-valiokunnan lopputulos on nyt kestävä, kun se ei ole sitä aiemminkaan ollut?

Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio taas sanoi Ylen haastattelussa heti perjantaina, että arvion tekeminen mahdollisesta sisämarkkinoiden vastaisesta valtiontuesta kuuluu EU:n komissiolle. Siitä emme pääse yli emmekä ympäri, sanoi professori Juha Raitio.

Hänen mukaansa oikeudellinen epävarmuus on poistettavissa vain notifioinnin kautta. Notifiointi on hoidettava jo lainsäädäntöprosessin aikana etukäteen – ei lain voimaantulon jälkeen, sanoi Juha Raitio.

Viikonloppuisen keskustelun jälkeen päätelmä on, että kaiken kaikkiaan notifikaatio ei ole ihan selvä asia. Mitä se ei ole ollut tähänkään asti.

3. Jos kesäkuussa ei olisi hosuttu, perustuslakivaliokunnalla olisi voinut olla vähemmän huomautettavaa

Tiedotteessaan perustuslakivaliokunta kiittää sosiaali- ja terveysvaliokuntaa siitä, että ehdotuksissa on arvioitu huolellisesti perustuslakivaliokunnan esittämiä perustuslaillisia korjausvaatimuksia. Valiokunta sanoo myös, että lakiehdotukset ovat muuttuneet perustuslain vaatimusten kannalta selkeämpään ja ongelmattomampaan suuntaan.

Kun valiokunnan lausuntoa käy lävitse, perustuslakivaliokunta toteaa monella eri tavalla sen, miten valiokunta on tyytymätön sosiaali- ja terveysvaliokunnan työhön.

Lausunnossa todetaan muun muassa, että “sosiaali- ja terveysvaliokunta ei ole mietinnössään toteuttanut perustuslakivaliokunnan esittämää” tai “sosiaali- ja terveysvaliokunnan mainitsemaa lainsäädännön vaikutusten seurantaa ei voida pitää riittävänä” tai “valiokunta toistaa aikaisemman kantansa ja toteaa, että valiokunnan mielestä sääntelyä tulee muuttaa”.

Tulevat päivät näyttävät, mikä on sote-paran kohtalo. Ei tämä hyvältä näytä.

Sote-valiokunnan piti nimenomaan korjata perustuslakivaliokunnan viime kesäkuussa esiin nostamat puutteet.

Kului vain pari viikkoa valiokunnan kesäkuisesta lausunnosta ja hallitus oli jo valmis esittämään, miten valiokunnan esittämät vaatimukset korjataan. Hallituksen vastine julkaistiin 18.6.2018.

Hallitus halusi toimia nopeasti, jotta lait saataisiin hyväksytyksi mahdollisimman nopeasti. Tavoite keväällä vielä oli, että vaalit olisivat tämän vuoden syksyllä.

Siitä huolimatta ei tullut valmista sen enempää sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnöstä, kuin sote-paketistakaan viime kesänä. Hosumisesta huolimatta sosiaali- ja terveysvaliokunta jätti mietintöluonnoksensa vasta marraskuussa 2018.

Olisiko perustuslakivaliokunnan perjantaisessa lausunnossa ollut vähemmän muutosvaatimuksia, jos hallitus olisi tehnyt vastineensa kesällä perusteellisemmin?

Onko tästä opittu mitään?

4. Mitä kaikki nähty kertoo lain valmistelun tasosta?

Sote-uudistus on ollut perustuslakivaliokunnan arvioitavana viisi kertaa. Kaksi kertaa edellisellä hallituskaudella ja kolme kertaa tällä kaudella.

Ensin valinnanvapauslaki palautettiin kokonaan valtioneuvostoon uudelleen valmisteltavaksi kesäkuussa 2017.

Toisessa lausunnossaan kesäkuussa 2018 perustuslakivaliokunta antoi muutokset sosiaali- ja terveysvaliokunnan tehtäväksi ja edellytti, että sen mietintöluonnokset pitää tuoda vielä perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Tuolloin korjausvaatimuksia oli toistakymmentä.

Eikä perjantain jätetty kolmaskaan lausunto ollut puhdas. Nyt muutosvaatimuksia on parikymmentä.

Miten tämä voi olla mahdollista? Miten lakien valmistelu voi olla tällaista vuodesta toiseen?

Eikö juuri nyt pidä kuunnella asiantuntijoita, kun laiskanläksyä on tullut toistuvasti samoista asioista ja aiemmat johtopäätökset ovat osoittautuneet virheelliseksi?

Yksi vastaus löytyy valinnanvapauslaista ja sen valmistelusta, mikä on ollut umpipoliittista. Poliitikot ovat ohjanneet lain valmistelua välillä yksityiskohtia myöten.

Poliitikkojen usein tuomat uudet ideat sekä suunnan muutokset ovat tehneet valmistelusta poukkoilevaa. Hallituksen lakiluonnokset ja esitykset ovat seuranneet toisiaan. Vain osa valmistelusta on edennyt aiemman päälle rakentaen.

Selvää on, että poliitikkojen kuuluu asettaa tavoitteet ja päämäärät. Sen sijaan yksityiskohtainen pykäliin menevä ohjaus saa aikaan sotkua ja epäselvyyksiä. Tämä on näkynyt erityisesti valinnanvapauslakia tehtäessä.

Koska poliittinen ja asiantuntijavalmistelu ovat menneet sekaisin, sote-uudistus on toistuvasti kompuroinut ja viivästynyt. Aika kallis hinta kaikille.

Herää epäilys, että hienosäätö-sanan käyttö oli osa puolueitten keskinäistä kaupankäyntiä ja viestintästrategiaa.

Soten kohdalla on myös yritetty tehdä liian paljon kerralla. Kokeilevampi ja asteittaisempi eteneminen olisi ollut järkevämpää ja oletettavasti myös tuloksellisempaa.

Sosiaaliturvauudistuksen kohdalla olisi mahdollista korjata nämä virheet. Toivottavasti niistä otetaan opiksi.

5. Mitä seuraavaksi?

Hallituksen vastinetta odotetaan tänään ja huomenna sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Se on valtavan tehtävän edessä. Sen pitäisi kuulla asiantuntijoita ja läpivalaista tehtyä ratkaisua nimenomaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kannalta.

Hyvää ei lupaa se, että sote-valiokunnan jäsen Pekka Puska (kesk.) ehätti jo sanomaan, että niin ei tarvitse tehdä. Helsingin Sanomien (siirryt toiseen palveluun) mukaan Puska sanoi, että jo aika monta sataa asiantuntijaa on kuunneltu, ja nyt pitää vain vetää johtopäätökset.

Olisiko perustuslakivaliokunnan perjantaisessa lausunnossa ollut vähemmän muutosvaatimuksia, jos hallitus olisi tehnyt vastineensa kesällä perusteellisemmin?

Eikö juuri nyt pidä kuunnella asiantuntijoita, kun laiskanläksyä on tullut toistuvasti samoista asioista ja aiemmat johtopäätökset ovat osoittautuneet virheelliseksi?

Mistä voimme tietää, että sote-valiokunnan lopputulos on nyt kestävä, kun se ei ole sitä aiemminkaan ollut?

Tulevat päivät näyttävät, mikä on sote-paran kohtalo. Ei tämä hyvältä näytä.

Juttua korjattu 26.2.2019 klo 9:15. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta jätti mietintöluonnoksensa marraskuussa 2018, ei 2019 kuten jutussa alun perin kirjoitettiin.

16.02.2019Nyt voit tukea kampanjaani myös Holvi verkkokaupan kautta...
05.11.2018Savo-Karjalaan syntyy kutkuttava vaaliasetelma
08.03.2019Sote kaatui ja hallitus erosi
26.02.2019Ennaltaehkäisevää tai vastikkeetonta perusturvaa? Perusturvauudistuksia pohtiva hanke ehdottaa uusia suuntia etuuksiin
26.02.2019Analyysi: Sote kiertyy yhä hankalampaan umpisolmuun ? löytyykö hallituksesta avaajia?
22.02.2019Vähän kuin koulutuslupaus? hallituspuolueet kiemurtelivat koulutusaloitteen kaatamista
18.02.2019Li Andersson haluaa haastaa puolueet puhumaan ihmisten arjesta ? vasemmistoliitto uskoo työllisyysasteen kohentuvan, jos oppivelvollisuutta pidennetään ja täydennyskoulutusta lisätään
12.02.2019Li Andersson nostaa eriarvoisuuden vaaliteemaksi
12.02.2019Vasemmistoliitto haluaa aktiivimallin perumisen hallitusohjelmaan
12.02.2019"Valehtelet!", "kujalla", "sirkuspelle" ? Näin somessa nokittelevat kansanedustajat, joita laki kieltää loukkaamasta salissa

Siirry arkistoon »